Martta Tuomaalan dokumentaarisessa videoteoksessa ääneen pääsevät siivoojat.

Ulkomaalaistaustainen mies katsoo kameraan ja puhuu suoraan. Hän kertoo tehneensä kaikenlaista työtä ja arvostavansa myös nykyistä ammattiaan, siivousta.

Työnantajat vaan eivät suhtaudu samalla arvostuksella työntekijöihin: tavaratalon sulkemisajan jälkeen Stockmannilla siivonnut mies kertoo siivoajien olevan ainoa ammattiryhmä, joka tutkitaan poistuessa. Etteivät vain veisi jotain mukanaan.

Arvostuksen puute, kusettaminen ja suoranainen hyväksikäyttö ovat toistuvia teemoja taiteilija Martta Tuomaalan dokumentaarisessa videoteoksessa Siivoojan ääni, jossa siivoojat kertovat verkkaisella äänellä kokemuksistaan. Mukana on kantasuomalaisia ja ulkomaalaistaustaisia, joista osa puhuu nimellään – ja sanoo myös suoraan työnantajansa nimen.

Innoituksen teokseen Tuomaala sai omasta työstään siivoojana. Hänen mukaansa työntekijöiden hyväksikäyttö on alalla pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Paperittomia siirtolaisia etsitään varta vasten töihin, joista maksetaan alle viiden euron tuntipalkkoja.

Siivoojan ääni Unelmia Helsingissä -näyttelyssä 13.1. asti Helsingin kaupungintalon Virka-galleriassa.

Kati Pietarinen