Arvostelussa Jukka Kortin Ylioppilaslehden vuosisata.


Ylioppilaslehden 100-vuotisjuhlissa lehden aiemmat päätoimittajat pitivät virallisia puheita lehden historiasta. Piristävästi Elina Grundström tylytti historiikin tekijää siitä, ettei lehden harvoja naispäätoimittajia tai naispuolisia työntekijöitä muutenkaan ollut juuri kuultu kirjaa varten.

Sadan vuoden aikana päätoimittajista naispuolisia on ollut “kymmenesosa, yhteensä vain seitsemän, joista viisi viimeisen kymmenen vuoden aikana”, Kortti kirjoittaa.

Historiikki käy läpi lehden muutosta: alun perin se oli kulttuuriin painottunut, sitten erityisesti 1960-luku toi mukanaan vahvan poliittisuuden. 1980–1990-luvun taitteessa Ylioppilaslehti muistutti historiikin mukaan Voimaa, koska se oli “globaalisti tiedostava ja vihervasemmistolaisesti kriittinen”. Nykyään Ylkkäri tasapainoilee kulttuurijuttujen, hassuttelun ja tiedotelehden välimaastossa. Poliittisuuttakin löytyy.

Lehden 100-vuotisjuhlanumeron hauskin juttu liittyi Pörssiklubiin. Kolmen kommandopipoisen naisen isku naisilta visusti kielletylle eliittiklubille muistutti Suomessa yhä olevan jäykkiä herrainkerhoja ja Ylioppilaslehdessä hyviä toimittajia, jotka rynnistävät epämukavuusalueelle. Ei enää mikään miesten lehti.

Jukka Kortti: 
Ylioppilaslehden 
vuosisata. 
Gaudeamus 2013. 
796 s. Kolme tähteä.

Hannele Huhtala