Tekoäly on työelämässä muuttanut nopeasti monia aloja – ei välttämättä (vielä) suoraan korvaamalla ihmisten tekemää työtä tekoälyllä, vaan pikemminkin algoritmisilla järjestelmillä, automatisoidulla päätöksenteolla sekä lisääntyneellä työntekijöiden valvonnalla.

Näihin teemoihin pureudumme myös EU:ssa tällä hetkellä työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa. Tähän teemaan liittyvä sääntely aloitettiin jo viime kaudella alustatyödirektiivillä, jolla parannettiin ennen kaikkea ruokalähettien asemaa. Direktiivissä säännellään muun muassa sitä, minkälaista työntekijöihin liittyvää tietoa algoritmit saavat käsitellä – tällaiset tiedot liittyvät esimerkiksi työntekijöiden terveydentilaan tai ammattiliiton jäsenyyteen.

Meidän tulee kuitenkin mennä tällä kaudella pidemmälle. Tarvitsemme laajempaa sääntelyä, koska kysymys ei ole vain alustataloudesta – tekoäly muovaa työntekijöiden asemaa monilla muillakin aloilla.

Verkkokauppajätti Amazonin toiminta hyvä esimerkki. Yritykseen liittyy monia ongelmia aina verovälttelystä viherpesuun sekä ammattiliittojen polkemisesta vakaviin puutteisiin työturvallisuudessa. Se on myös esimerkki algoritmien ja digitaalisten järjestelmien käytöstä työntekijöiden valvontaan, kontrolloimiseen ja yhä kovempiin tehokkuusvaatimuksiin, jotka ovat johtaneet muun muassa loukkaantumisiin ja kuolemiin varastoilla.

Amazon on tullut tunnetuksi esimerkiksi patentoidusta rannekkeesta, joka voi tarkasti jäljittää mihin työntekijät laittavat kätensä, ja joka voi ohjata niitä värinän avulla eri suuntaan.

Kysymys ei ole Amazonin kohdalla mistä tahansa yrityksestä, vaan jättimäisestä monikansallisesta yrityksestä, joka yrittää asettaa ennakkotapauksia ja muovata työntekijöiden oikeuksia maailmanlaajuisesti. Emme voi hyväksyä tällaista ja siksi puuttuminen on tärkeää. Olemme valiokunnassa kutsuneet Amazonia kuultavaksi, mutta he eivät ole saapuneet paikalle riittävän korkeatasoisella edustuksella.

On hyvä ymmärtää, että tekoäly ei merkitse työelämässä vain uhkaa. On totta, että hallinnan menettäminen, suorituspaineiden kasvaminen sekä työn ja vapaa-ajan välisen tasapainon hämärtyminen ovat vakavia ongelmia. Samalla tekoäly voi vähentää vaaratilanteita, auttaa ennakoimaan stressiä tai väsymystä. Sen avulla myös ikääntyvät tai vammaiset työntekijät voivat työllistyä paremmin.

Siksi tekoälyn suhteen sääntelyssä tulee pyrkiä minimoimaan riskit sekä maksimoimaan sen mahdollisuudet. Työntekijöillä tulee kuitenkin säilyä valta ja vastuu oman työn suhteen. Heillä tulee olla mahdollisuus kyseenalaistaa tekoälyn tekemät päätökset, ja ylipäänsä heidän tulee tietää mihin tekoälyä käytetään. Kysymys on perusoikeuksista.

Li Andersson

europarlamentaarikko (vas.)

työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja

7.10.2025

Uusin lehti

Voima numero 7/2023 on ilmestynyt!

Tervetuloa Voima-lehden maailmaan, jossa voimme yhdessä haastaa vallitsevat normit ja etsiä kestäviä ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Voima-lehti on suomalainen yhteiskunnallinen ja kulttuurilehti, joka on ollut äänessä jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Lehti syntyi vastarintaliikkeen tarpeesta ja on edelleen sitoutunut rohkeasti käsittelemään ajankohtaisia aiheita ja valottamaan niitä eri näkökulmista. Voima-lehti kutsuu lukijansa pohtimaan, keskustelemaan ja toimimaan. Meille yhteiskunnalliset kysymykset eivät ole abstrakteja, vaan ne vaikuttavat jokaisen elämään. Lehti tarjoaa syvällistä journalismia, joka pureutuu ilmiöiden taustoihin ja tarjoaa ajattelemisen aihetta. Meidän tavoitteemme on herättää keskustelua, inspiroida lukijoitamme ja tarjota välineitä parempaan yhteiskuntaan.

Tekoälyssä on kyse työntekijöiden perusoikeuksista

Tekoälyssä on kyse työntekijöiden perusoikeuksista

Uusin lehti

Voima numero 7/2023 on ilmestynyt!

Piditkö lukemastasi?