Lukuaika: < 1 minuutti

Reilut systeemit ja reilu maahanmuutto

Työvoiman hyväksikäyttö on todellinen ongelma Suomessa. Sen osoittavat esimerkiksi marjan­poiminnassa ja ravintola-alalla viime aikoina julki­tulleet tapaukset. Meillä pettävät säännöt ja valvonta­mekanismit.
Hallituksen pitäisi olla huolissaan. Sen pitäisi keskittyä luomaan turvallista yhteiskuntaa ja työelämää, jotta Suomen tarvitsemat osaavat työntekijät haluaisivat tulla tänne, ovat he sitten koodareita, siivoojia tai muita duunareita. Mutta hallituksen toimet vievät tilannetta taaksepäin.

Työttömäksi jäävälle työperäiselle maahanmuuttajalle hallitus haluaa osoittaa kolme kuukauden kuluttua ovea, jos uutta työtä ei ole löytynyt. Lausuntokierroksen palaute murskasi esityksen, mutta sehän ei estä sen toteutumista.

Esitys kolmen kuukauden ajasta antaa työnantajalle uutta voimaa painostaa irtisanomisella. Kun työntekijän asemasta tulee epävarmempi, toden­näköisyys suostua epämääräisiin työehtoihin kasvaa. Samalla luodaan maaperää sille, että kotoperäiset työntekijät kokevat maahanmuuttaneet uhaksi, joiden myötä työehdot heikkenevät.

Näin ei nykyisten sääntöjen mukaan pitäisi käydä. Uusi Laboren tutkimus osoittaa, että palkkataso kuitenkin tuppaa tippumaan erityisesti valmiiksi matalapalkkaisilla aloilla, jos ala todetaan työvoimapula-alaksi, saatavuusharkinta poistuu ja yritykset voivat suoraan palkata työntekijän EU/ETA-alueen ulkopuolelta.
Syy ei ole maahanmuuttaneen, vaan meidän systeemimme. Maahanmuuuttavan työntekijän aseman kannalta hallituspohja on kohtalokas. Perussuomalainen sisä­ministeri suhtautuu maahanmuuttoon nuivasti periaatteesta, ja periaatteesta kokoomuksen työministeri purkaa työntekijän suojaksi luotua lainsäädäntöä.

Työntekijöiden oikeuksien vahvistaminen parantaisi kaikkien työelämää. Hyvää maahanmuuttopolitiikkaa edistäisi, jos alipalkkauksesta ja työehtojen kiertämisestä seuraisi työnantajalle sanktio.  Se estäisi myös verovuotoa ja epä­reilua kilpailua. Jos ammattiliitoille myönnettäisiin kanneoikeus, ne voisivat ajaa työntekijöiden puolesta asioita. Tarkennusta ja läpinäkyvyyttä vaatisivat myös perusteet, joilla päätöksiä jonkin alan työvoimapulasta tehdään.

Alipalkkauksen kriminalisoinnista eli palkkavarkaudesta on tehty kansalaisaloite 13689. Allekirjoita!

Annika Rönni-Sällinen
Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja
@RonniSallinen

  • 2.9.2024
  • Kirjoittanut voima
  • Kuvat Eeva Anundi