Kulunut kesä oli taitekohta. Aiemmin olin kansainvälisissä kokouksissa osa pohjoismaista ay-liikettä, mutta nykyään en tunne kuuluvani joukkoon, johon Orpon-Purran hallitus väittää meitä nyt toimillaan siirtävänsä.
Muiden pohjoismaisten ammattiliittojen ihmiset puhuvat ihmiskunnan globaaleista kohtalon kysymyksistä ja siitä, miten niistä selvitään. Kun digitalisaatio ja vihreä siirtymä muuttavat koko yhteiskuntaa, tarvitaan yhteistyötä, jotta siirtymä voi tapahtua oikeudenmukaisesti ja kaikki pysyvät mukana. He kertovat, millaisia ratkaisuja niihin on haettu yhdessä työnantajaliittojen ja valtiovallan kanssa ja millaista työtä tehdään yritystasolla.
Koen samat huolet kuin kollegat muissa Pohjoismaissa, mutta voin kuitenkin kertoa vain siitä, miten meillä EI tehdä yhteisyötä.
Tulevaisuudessa osa nykyisistä töistä loppuu, mutta syntyy myös uusia. On työvoimapulaa ja työttömyyttä.
Työnantajien, erityisesti Suomen Yrittäjien, tärkeä tavoite näyttää olevan työntekijästä helposti eroon pääseminen. Siihen Orpon-Purran hallitus vastaa ja helpottaa irtisanomista ja alle vuoden pituisia määräaikaisuuksia. Hallitus vetoaa Tanskaan, missä irtisanominen on meitä selvästi helpompaa. Niin on, mutta siellä on myös meitä selvästi parempi työttömyysturva ja työllisyyspalvelut. Se on tasapainoa. Meillä turva on heikompi ja Orpon-Purran hallitus heikentää sitä edelleen, lyhentää sitä pätkätyön tekijöiltä ja vaikeuttaa heidän pääsyään sen piiriin.
Uudet työt vaativat uutta osaamista.
Ruotsissa työmarkkinajärjestöt sopivat uudesta rahoitusmallista työssä jo olevien osaamisen päivittämiseksi ja valtio tuli mukaan. Nyt osaamistaan päivittämään lähtevälle maksetaan tukena vuoden ajan 80% palkasta, jonka lisäksi voi saada valtiontakauksen lainaan. He ottivat mallia Suomen aikuiskoulutustuesta.
Meillä Orpon-Purran hallitus päätti lopettaa tämän aikuisopintotuen. Kritiikki päätöstä kohtaan on ollut suurta. Ehkä se on myös vaikuttanut, sillä syyskuun lopussa STM:öön asetettiin työryhmä työuran aikaista oppimista kehittämään.
Melkoista hölmöläisten hommaa. Olisiko alun perin voinut kehittää yhdessä olemassa olevaa tukimuotoa toimivammaksi? Olisimme toimineet pohjoismaiseen tapaan.
Annika Rönni-Sällinen
Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja
