On olemassa historiallisia hetkiä, joissa pienet muutokset aiheuttavat kauaskantoisia seurauksia.
Näin kävi marraskuussa, kun Wuhanin provinssissa Kiinassa sairastui ensimmäinen ihminen koronavirukseen. Syynä oli todennäköisesti muurahaisia syövä nisäkäs, muurahaiskäpy, uhanalainen laji, jota hyödynnetään ravintona ja kansanlääketieteessä eräissä Afrikan ja Aasian maissa.
Elämme entistä keskinäisriippuvaisemmassa maailmassa. Koronavirus on tällainen ilmiö, jonka systeemivaikutus on havaittavissa silmiemme alla.
Tähän mennessä virukseen on jo sairastunut yli miljoona ja kuollut yli 70 000, joista kaksi kolmasosaa Euroopassa – neljätoistakertainen määrä suhteessa Kiinaan, ja vain kuukauden aikana.
Kun tällainen muutos tapahtuu, pitäisi olla kykyä reagoida nopeasti, kun vielä on mahdollista.
Usein ihmismieli näissä tilanteissa asettuu vastahankaan. Ajattelemme, että vaikutuksen ulottuminen meihin on epätodennäköistä tai toimiin ryhtyminen liian aikaista tai kohtuuttoman kallista.
Näin reagoitiin paitsi maailmalla ja Euroopassa, myös Suomessa ja naapurissamme Ruotsissa. Euroopan eri hallitusten aikailu koronavirukseen reagoinnissa on hyvä esimerkki.
Ensimmäisiä merkkejä edessä odottavasta pandemiasta oli nähtävissä Kiinassa joulukuussa, kun uutiset sairastuneista alkoivat joulun alla tihkua maailmalle. Maailman terveysjärjestö varoitti jo tällöin, että maiden pitää varautua toimenpiteillä, kuten tartunnan saajien tunnistamisella ja eristämisellä.
Varoitus ei kuitenkaan johtanut laajoihin toimenpiteisin. Vielä tammikuun lopussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että suomalaisten riski saada tartunta Suomessa oli hyvin pieni.
Toimien hintaa ei osata suhteuttaa toimimattomuuteen. Ei ajatella, kuinka kallista ja hankalaa tulee olemaan, jos emme toimi ajoissa. Nyt eri maissa toimeenpannut valmiuslait ja ulkonaliikkumiskiellot ovat pysäyttäneet talouden rattaat.
Suomen hallitus käynnisti ennen näkemättömät 15 miljardin euron tukitoimet yritysten rahoituksen turvaamiseksi. Summa vastaa neljäsosaa valtion budjetista. Suomen pankki käynnisti miljardin euron yritysvelkakirjojen osto-ohjelman ja Euroopan keskuspankki ennennäkemättömän 750 miljardin pelastusohjelman.
Edullisempaa talouspolitiikkaa olisi ollut koronaviruksen nopeampi ja tehokkaampi torjunta. Parasta olisi ollut ottaa mallia Kiinasta ja pitää epidemia mahdollisimman lyhyenä.
Toivottavasti tästä otetaan opiksi. Ilmastonmuutoksen kohdalla tilanne tulee omaan sama, jos emme toimi ajoissa.
