Euroopan parlamentti juhlisti 70-vuotista taivaltaan marraskuussa Strasbourgin täysistunnossa. Pienet juhlallisuudet viimeaikaisten kriisien keskellä olivat mukava poikkeus, sillä Eurooppaa ravistelee Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä johtuva energiahintojen nousu. Tämä tapahtuu juuri, kun olemme koronapandemian jälkihoidon vaiheessa. Vaikeina aikoina on kuitenkin hyvä muistaa, että Euroopan unioni mahdollistaa näihin haasteisiin vastaamisen yhdessä. Euroopan parlamentti on maailman ainoa suoraan vaaleilla valittu, monikielinen, monipuolueinen ja monikansallinen lakia säätävä ja budjetista päättävä parlamentti. Ja se edustaa kaikkia meitä eurooppalaisia.

Ulkopolitiikka kuuluu jäsenmaiden yksimielisyysvaatimusten alle. Vaikka parlamentilla ei ole suoranaista ulkopoliittista valtaa, ottaa se aktiivisesti kantaa aiheeseen. Marraskuun täysistunnossa parlamentti linjasi lausunnossaan Venäjän terrorismia tukevaksi valtioksi. Saman sisältöiset lausumat on tehty mm. Yhdysvalloissa kongressissa ja Naton parlamentaarikkokokouksessa. Jotain merkitystä parlamentin mielipiteilläkin on, koska vain tunteja myöhemmin ulkoinen kyberhyökkäys lamautti parlamentin serverit – ja tekijäksi ilmoittautui venäläinen hakkeriryhmä. Samassa täysistunnossa parlamentti käytti budjettivaltaansa ja hyväksyi osaltaan Ukrainan tukemisen tulevana vuonna 18 miljardin lainapaketilla.

Juuri nyt sodasta johtuva energiakriisi asettaa ihmiset tiukalle ympäri Eurooppaa. Ukrainassa tilanne on vakavampi. Kyse ei ole vain energian hinnan karkaamisesta vaan ylipäätään sähköverkon brutaalista tuhoamisesta ja kylmän vaarasta. Olkoon meillekin motivaatioksi hakea ratkaisuja energian turvallisuuden ja hinnan hallitsemiseksi ukrainalaisten netissä näkemäni toteamus: ei sähköä, ei vettä – muttei venäläisiäkään!

Energiakriisi on totta meilläkin. Toiset selviävät kriiseistä hammasta purren energiankulutusta vähentämällä. Toisille esimerkiksi korkea sähkölasku talvelta voi syödä niin ison osan kuukauden tuloista, että hallituksen energiatuki tulee todelliseen tarpeeseen.

Tässä kriittisessä tilanteessa ei pidä jättää tilaa minkäänlaiselle populistipelottelulle, joka horjuttaisi Euroopan unionin poliittista kyvykkyyttä toimia yhtenäisesti.

Demokratia on herkkä vaikeina aikoina pikalupauksille ja kun menee huonosti, myös vastakkainasettelulle. Näinäkin aikoina on tärkeää puolustaa heikoimmassa asemassa olevia ja niitä, joita kriisit koettelevat kaikkein kovimmin. Kyynisyydelle ei tule antaa tuumaakaan periksi. Jotta tulevat talvet olisivat turvallisia, on meidän pidettävä kaikki yhteiskunnan jäsenet mukana samassa veneessä.

Miapetra Kumpula-Natri

Euroopan parlamentin jäsen, S&D