Etelämantereesta irtosi syyskuun lopussa neljä kertaa Ahvenanmaan kokoinen jäävuori. Heinäkuun lopussa maailmassa oli kulutettu resursseja maapallon kantokyvyn verran tämän vuoden osalta ja lopun vuotta käytämme resursseja enemmän kuin maapallomme kykenee tuottamaan. Hallitsemattomat metsäpalot riehuvat maailmalla.
Amazonin ja Australian palaessa maapallolta katoaa peruuttamattomasti lukematon määrä eläin- ja kasvilajeja, mittaamattoman arvokasta monimuotoista luontoamme. Samalla palavat maapallomme keuhkot, yhteiset hiilinielut, jotka sitovat hiilidioksidia ja pitävät kurissa ilmaston lämpenemistä. Sademetsien kato vastaa jopa 10 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä.
Lämpenevä ilmasto lisää sademääriä ja erityisesti talvien sademäärät kasvavat. Kuten jo olemme viime vuosina nähneet, säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät, on enemmän myrskyjä ja rankkasateita, toisaalta pitkiä kuivia ajanjaksoja helteiden osuessa kohdalle
Ensimmäinen koronavirus COVID-19 tapaus havaittiin vuodenvaihteessa Kiinassa, mutta nyt tekstiä kirjoitettaessa tautia on havaittu jo 26 maassa ja tartuntatapauksia on yli 75 000.
Sairastuneiden määrä ja maapallon lämpötila kasvavat eksponentiaalisesti jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla, jos mitään ei tehdä.
Koronaviruksen kohdalla varovaisuusperiaatteen mukaan kaupunkien rajoja on suljettu ja lentoja rajoitettu. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen tammikuun lopussa maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi.
Näin toimitaan, koska siinä vaiheessa, kun virus ja infektio on jo levinnyt globaaliksi, on sen saaminen kuriin paljon vaikeampaa kuin epidemian alkuvaiheessa. Varovaisuusperiaatteen mukaan toimivat myös muissa epidemioissa rokotteet, matkustusrajoitukset ja eristämiset.
Miksi ilmastonmuutoksen osalta emme toimi saman periaatteen mukaan? Tiedämme, että mitä pidemmälle ratkaisua lykkäämme, sitä nopeampia ja rajumpia toimia tarvitaan ja sitä suurempia ovat haitoista aiheutuvat kustannukset.
Kaiken lisäksi koronaviruksesta aiheutuu vain kustannuksia. Mutta ilmastonmuutokseen reagoinnissa on myös uusia mahdollisuuksia. Jos reagoimme ajoissa, voimme luoda uusia työpaikkoja, parempia ja turvallisempia tuotteita sekä pienempiä sähkölaskuja kuluttajille.
