Koronakriisi on pakottanut koko Euroopan kohtaamaan terveyspalveluiden ja toimeentulon eriarvoisuuden. Koronaviruksen lisäksi myös kriisin lieveilmiöt uhkaavat ihmisten henkeä.
Itsemurhien määrä nousi Suomessa koronakeväänä 15%. Eristäytyminen on tehnyt ihmisten aiemmista taakoista entistä painavampia, lisännyt mielenterveyden oireita ja väkivaltaa, ja jättänyt monille trauman. Tämä täytyy huomioida palveluissa, jos haluamme todella olla hyvinvointivaltio. Yhdenkään ihmisen tarina ja tuska ei saa olla merkityksetön.
Vuonna 2018 tein Helsingissä valtuustoaloitteen matalan kynnyksen mielenterveysklinikasta, jonne voi vain kävellä maksutta sisään. Idea syntyi, kun yritin auttaa ystävää, joka oli pudonnut avun ulkopuolelle. Ajattelin, että avun saamisen ei koskaan pitäisi olla näin hankalaa. Ensimmäinen aloitteen mukainen Mieppi-klinikka avattiin Myllypuroon, ja syyskuussa avattiin jo toinen Mieppi Kalasatamaan. Alustavat tulokset mallin tehosta ovat olleet todella hyviä. Myös tutkimukset kertovat, että jo neljä kertaa lyhytterapiaa keskimäärin puolittaa masennusoireet. Meillä on käsissämme ratkaisut mielenterveyden tukemiseen.
Avun saamisesta kannattaa tehdä mahdollisimman helppoa. Helsingin tulee perustaa ainakin neljä Mieppi-keskusta lisää siten, että palvelu kattaa koko Helsingin alueen. Malli toteuttaa myös Terapiatakuu-kansalaisaloitteen henkeä. Matalan kynnyksen mielenterveysapua kannattaa vahvistaa kaikkialla Suomessa – sekä Euroopassa.
Europarlamentaarikkona olen kuullut kollegoilta muista maista, että heidän maissaan ei muka esiinny mielenterveyden ongelmia. Se ei tietysti ole totta. EU tarvitsee kunnianhimoisen mielenterveyden strategian, tutkimusta ja tekoja siten, että yhteiskunnat tukevat ihmisten mielenterveyttä sen heikentämisen sijaan.
Mielenterveyden laiminlyönti on paitsi ihmisoikeusrike, myös kallista. Riittämättömät palvelut ja hoitamattomat mielenterveyden ongelmat maksavat EU-alueelle vuosittain 4% bruttokansantuotteesta. Jos EU haluaa vahvistaa talouttaan, tästä luvusta kannattaa kiinnostua. Sitä ei korjata leikkauslistoilla, vaan paremmilla palveluilla.
Henkisen hyvinvoinnin edistäminen vaatii myös laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Tiedämme tutkitun tiedon valossa, että riittävällä ja vakaalla toimeentulolla on keskeinen merkitys ihmisen mielenterveydelle, toimintakyvylle ja onnellisuudelle. Koronakriisin keskellä kansalaisten perustoimeentuloa täytyy vahvistaa. Valtaosa EU-kansalaisista kannatti koronakeväänä tehdyssä tutkimuksessa perustulon kokeilemista. Tähän toiveeseen EU:n ja jäsenmaiden tulisi tarttua. Kannatan perustulon edistämistä sekä Suomessa että EU:n tukemina perustulokokeiluina.
Ihminen ei saa Suomessa tai Euroopassa koskaan joutua tilanteeseen, josta ei löydy ulospääsyä. Vakaa toimeentulo ja peruspalvelut kuuluvat kaikille. Niihin kuuluu myös mielenterveyden hoito.
