Lukuaika: < 1 minuutti

Kuinka reagoida ilmastodenialismiin?

Tänä kesänä rikottiin maailman keskivertolämpöennätys useaan otteeseen. Manalan lautturiksi nimetty lämpöaalto pyyhkäisi Euroopan yli tuoden mukanaan pakahduttavan kuumuuden ja ennätyshelteet erityisesti Euroopan eteläosiin. Metsäpaloja, kuumuutta, kuivuutta ja menetettyjä henkiä. Manalan lautturi onkin siis erittäin osuva nimi kuvastamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia maailman keskilämpötiloihin, sään ääri-ilmiöihin ja sitä kautta ihmisen hyvinvointiin.

Surullisinta ja pelottavinta Manalan lautturissa on kuitenkin se, että lautturi ei ole käymässä täällä vain tämän yhden kerran. Sään ääri-ilmiöt, kuten polttavat helleaallot tulevat jatkossa olemaan jokakesäinen normi. Jossain vaiheessa sään ääri-ilmiöistä puhuttaessa on ehkäpä otettava etuliite ”ääri” pois. Maailman keskilämpötila nousee ripeään tahtiin ja helleaallot yleistyvät. Pakahduttava helle onkin jatkossa vain sääilmiö.

Ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato kulkevat käsi kädessä. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon kohdalla ollaan jo niin lähellä käännekohtaa, jossa yksi ilmiö alkaa ruokkia toista hallitsemattomasti. Tämä on aikakautemme merkittävin uhka, johon olemme löytäneet vain puolikkaita ratkaisuja. Poliittinen jarrutus etenkin luontokadon ehkäisemisen ja luonnon ennallistamisen kohdalla on niin vahingollista, että se uhkaa biodiversiteettitavoitteiden lisäksi myös ilmastotavoitteidemme toteutumista. Ilmastotavoitteita ja ilmastonmuutokseen sopeutumista ei voida saavuttaa ilman tarvittavia toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ehkäisyyn.

Ympäristökriisien pahentuessa poliittinen ilmapiiri on polarisoitumassa entisestään. Sen sijaan, että lisäisimme merkittävästi kunnianhimon tasoa ympäristökriisien torjunnassa, kohtaammekin poliittista vastustusta viitaten muun muassa ”lainsäädäntöähkyyn” tai suoranaiseen ilmastodenialismiin. Esimerkiksi EU:n ennallistamisasetusta vastustetaan ruokaturvaan vedoten, vaikka ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato ovat suurin uhka ruokaturvalle.

Ympäristökriisien pahentuessa populismin suosio Euroopassa on nousussa. Ilmasto- ja luontokriiseihin nihkeästi suhtautuvien puolueiden suosion nousu ei tiedä hyvää EU:n ilmastotavoitteiden toteutumiselle. Samaiset puolueet suhtautuvat myös nihkeimmin maahanmuuttoon. Ilmastonmuutoksen pahentuessa globaali ilmastopakolaisuus tulee lisääntymään merkittävästi. Onkin vaikea sovittaa yhteen ilmastotoimien ja maahanmuuton vastustamista.

Tarvitsemme aktiivisia kansalaisia, yritysmaailman edustajia, maataloustuottajia, kansalaisjärjestöjä ja tutkijoita vaatimaan kunnianhimoisempaa ympäristöpolitiikkaa. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta eivät saa olla poliittinen pelinappula!

  • 11.9.2023
  • Kirjoittanut voima