Työmarkkinat eivät ole staattinen, muuttumaton kokonaisuus, vaan ne kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti. Siksi on tärkeää, että työikäiset voivat opiskella ja hankkia uusia taitoja – tarvittaessa myös toisen ammatillisen perustutkinnon. Valitettavasti hallitus näyttää tekevän kaikkensa vaikeuttaakseen siirtymiä työelämässä.

Julkinen keskustelu koulutuksesta kohdistuu usein peruskouluun ja korkeakouluun. Mutta jos ammatillisen opetuksen laatu kärsii, siitä kärsii työelämä, talouselämä ja me kaikki, jotka tarvitsemme arjen ammattilaisia.

Hallituspuolueiden puheet koulutuksen tärkeydestä alkavat kadota savuna ilmaan. Täytyy kai pitää voittona sitä, että hallitus päätti leikata ammatillisesta koulutuksesta vain 100 miljoonaa euroa taustavalmisteluissa esitetyn 445 miljoonan sijaan. Jälkimmäinen olisi jättänyt jälkeensä vain savuavat rauniot. Nyt koituu vain karmeita ongelmia. Opintotarjonta kapenee ja aloituspaikkoja on vähemmän. Opettajien määrä pienenee.

Hallituksen logiikan mukaan erityisesti ammatillinen koulutus haaskaa rahaa, koska työikäinen voi suorittaa toisen ammatillisen perustutkinnon. Orpon hallituksen mielestä työssäkäyvät ihmiset opiskelevat vääriä asioita, ja moinen harhailu on syytä välittömästi lakkauttaa. Jos jotain opiskellaan, niin mielellään vain ministeriön kabineteissa määriteltyjä asioita, kiitos vain.

Jos hallitus oikeasti arvostaisi sitä, että työssäkäyvä ihminen voi kehittää osaamistaan työmarkkinoiden tarpeiden mukaan, emme puhuisi ammatillisen koulutuksen leikkauksista tai aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Niiden sijaan puhuisimme työpaikkojen osaamiskartoituksista, ura- ja opinto-ohjaukseen panostamisesta, yksilöiden voimaannuttamisesta, sivistyksestä ja perustaitojen varmistamisesta.

Puhuisimme myös ammattiosaajien korkeakoulupolusta ja pitkän linjan investoimisesta koulutukseen. Hallituksen nyt tekemiä koulutusleikkauksia kadutaan vielä raskaasti.

Mikko Laakkonen

Palvelualojen ammattiliiton koulutus- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija

mikko.laakkonen(at)pam.fi