EU:n tavoite on vähentää liikenteen päästöjä 90% vuoteen 2050 mennessä. Osana tätä on puututtava myös lentämisen päästöihin. Lentoliikenne on ilmaston kannalta haitallisimpia matkustusmuotoja, ja nykysuunnan perusteella sen lasketaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä.

Lentoala haluaa uskotella, että lentämisen määrä voisi kasvaa ilman, että lentämisen nettopäästöt kasvavat. EU onkin esimerkiksi päättänyt lisätä kestävämpien lentopolttoaineiden osuutta lainsäädännöllä ja uudistaa lentämisen päästökauppaa. Valitettavasti nämä muutokset eivät kuitenkaan ratkaise lentopäästöjen jatkuvaa kasvua.

Lentoliikenne saa valtavia julkisia tukia. Suomessa esimerkiksi maakuntalentojen tukeminen yhteisistä verovaroista on herättänyt paljon keskustelua. Euroopan laajuisesti kaikista merkittävin tuki on lentopolttoaineen verovapaus, joka kannustaa lentoyhtiöitä fossiilisten käyttämiseen ja vie eurooppalaisilta veronmaksajilta miljardeja. Tämän on loputtava.

Kyselyiden mukaan suuri osa suomalaisista valitsisi mieluummin vähäpäästöisemmän matkustusvaihtoehdon, jos sellainen olisi kohtuuhintaan tarjolla. Samanlaisia tuloksia on saatu muualla Euroopassa. Silti junaliput ovat Euroopassa keskimäärin kaksi kertaa lentolippuja kalliimpia, erityisesti pidemmillä matkoilla.

Tämä on poliittinen päätös, ja käsittämättömässä ristiriidassa ilmastotavoitteidemme kanssa. Juna on keskimäärin seitsemän kertaa lentoa parempi vaihtoehto ilmaston kannalta.

Lentämisestä voidaan tehdä ilmaston kannalta kestävämpää, mutta on valtavasti tehokkaampaa, jos ihmiset voisivat lentää vähemmän. Tehdään siitä mahdollista.