Ilmastonmuutos, sota Euroopassa ja koronaviruspandemia koskettavat meistä jokaista ajattelemme me niitä tai emme. Olemme joka hetki esimerkiksi median, kulutusvalintojemme tai ruuan kautta yhteydessä lukuisiin ihmisiin, ilmiöihin ja ympäristöihin eri puolilla maapalloa.
Etenkin nuorten käsitykset tulevaisuudesta ja globaalista kehityksestä ovat nuorisobarometrien ja kouluterveyskyselyiden mukaan pessimistisiä. Tulevaisuudesta voi olla vaikea sanoa mitään varmaa, mutta yksinkertaisemmaksi maailman tilanne tuskin on muuttumassa – tarvitsemme entistäkin enemmän kykyä ymmärtää suuria globaaleja tapahtumaketjuja sekä omaa rooliamme ja vaikuttamisen keinoja niiden keskellä.
Nuorten lisäksi pelkoa ja epävarmuutta kokevat myös aikuiset. Yli kaksi vuotta jatkunut maailmanlaajuinen pandemia, Ukrainassa käynnistynyt sota ja ilmastoraporttien hälyttävät tulokset aiheuttavat monenlaisia tunteita meissä jokaisessa. Maailma voi vaikuttaa tulleen hulluksi, kun sodan uhka syö turvallisuudentunteen lisäksi säästöt, bensapumpulla lompakko tuntuu kevenevän aiempaa enemmän, työpalaverit on siirretty yhteisen pöydän äärestä verkkoon ja julkinen keskustelu vilisee vieraalta tuntuvia sanoja. Uusia asioita pitäisi pystyä jäsentämään vauhdilla, mutta harvalla meistä on tähän riittäviä keinoja. Hallitsemattomalta tuntuvan kaaoksen keskellä pitäisi sopeutumisen lisäksi pystyä myös ratkaisemaan ongelmia. Halusimme tai emme, on opittava luovimaan epävarmuuden kanssa ja kanavoimaan huolta toiminnaksi.
Kasvatuksen, koulutuksen ja sivistyksen merkittävimpiä tehtäviä on tarjota eväitä, joiden avulla käsitellä epävarmuutta, suhteuttaa asioita isompaan kuvaan ja parhaimmillaan toimia aktiivisena kansalaisena. Globaalien ongelmien edessä meidän on opittava tietoja ja taitoja, joiden avulla voimme ymmärtää mutkikkaiden asioiden välisiä yhteyksiä kokonaisvaltaisemmin ja siten myös löytää keinoja toimia muutoksessa.
Elinikäistä oppimista tarvitaan
Globaalit kansalaistaidot ovat tietoja ja taitoja, jotka auttavat toimimaan epävarmuuksien keskellä ja vaikuttamaan niin omassa lähiympäristössä kuin laajemmin yhteiskunnassa. Niihin lukeutuvat esimerkiksi ymmärrys maailman tapahtumista, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa, kyky kriittiseen ajatteluun ja erilaisten näk
ökulmien huomioon ottamiseen sekä osallistumisen ja vaikuttamisen taidot. Globaaliin vastuuseen kasvaminen edellyttää toimintatapoja ja kohtaamisia, jotka voivat muuttaa tapaamme olla ja toimia maailmassa. Esimerkiksi tarinallisuus, draama, utopia-ajattelu ja luovat yhteistoiminnalliset menetelmät voivat johdatella tarkastelemaan kriittisesti ympäröivää maailmaa ja ravistella totuttuja ajatus- ja toimintamalleja. Lisäksi on uskallettava heittäytyä tuntemattomaan, kuvitella mahdottomallakin tuntuvia tulevaisuuksia ja toimia niiden toteuttamiseksi.
Osaamisen ennakointifoorumin mukaan globaalit kansalaistaidot ovat myös yhä merkittävämpiä tulevaisuuden työelämätaitoja. Yksilön näkökulmasta ne voivat tarjota eväitä huolen ja ahdistuksen tunteiden käsittelyyn ja auttaa kanavoimaan tunteet toiminnaksi.
Globaalien kansalaistaitojen merkitys on tunnistettu myös kansainvälisesti tärkeäksi muutostekijäksi. YK:n kestävän kehityksen 17 maailmanlaajuista tavoitetta eivät voi toteutua ilman motivoituneita, aktiivisia ja osaavia ihmisiä. Tavoite 4.7 muistuttaa, että kestävän kehityksen saavuttaminen edellyttää globaaleja kansalaistaitoja kaikilta. Se velvoittaa YK:n jäsenmaita – Suomi mukaan lukien – varmistamaan vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot.
Kansalliset opetussuunnitelmien perusteet antavat erinomaiset edellytykset varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja lukio-opetuksessa toteutettavalle globaalille kansalaiskasvatukselle. Globaalit kansalaistaidot eivät kuitenkaan saa jäädä vain lasten ja nuorten asiaksi. Tarvitsemme elinikäistä oppimista, joka tarjoaa myös aikuisväestölle välineitä jäsentää ympäröivää maailmaa ja vaikutusmahdollisuuksiaan sekä tehdä kestävän kehityksen mukaisia valintoja.
Sekä Suomessa että kansainvälisesti globaalin kansalaiskasvatuksen parissa toimivat jo monet eri tahot kansalaisjärjestöistä oppilaitoksiin, valtionhallintoon, tutkimukseen ja yksityiseen sektoriin. Globaalien haasteiden ratkaisemiseksi ja tähän tarvittavien kansalaistaitojen valtavirtaistamiseksi tarvittaisiin kuitenkin yhä laaja-alaisempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä sitä, että globaalin kansalaiskasvatuksen merkitys huomioidaan systemaattisesti myös poliittisessa päätöksenteossa.
