Legendaarinen talo

Kulttuurikeskus Caisa sijaitsee stadilaisille tutussa, legendaarissa tehdasmiljöössä, arkkitehti Väinö Vähäkallion piirtämässä, vuonna 1923 valmistuneessa Elannon Leipätehtaassa Helsingin Sörnäisissä.

Uusi Caisa on tyylikkäissä, valoisissa ja tietenkin esteettömissä tiloissa. Paikan päälle kannattaa tulla jo arkkitehtuurin takia. Yli viisimetriset huoneet, avarat ikkunat, teollisesta menneisyydestä trendikkäästi muistuttavat rautarakenteet ja tiiliseinät kuiskivat viestejä ajalta, jolloin Hämeentien ja Sörnäisten rantatien välinen rinne tuoksui vastaleivotulta leivältä.

Leivonnaisia saa talosta edelleen, siitä pitää huolen kahvila Bruket. Myös lounasta on tarjolla.

Kulturellille alueelle Caisa sopii hyvin. Viereisissä taloissa toimii tanssioppilaitoksia, ja ovatpa talossa majailleet remonttejaan paossa jopa Kansalliskirjasto ja Helsingin Kaupunginteatteri.

Vuonna 1996 Kulttuurikeskus Caisa aloitti Helsingin Kaisaniemessä. Keskuksen nimi viittaa paitsi ensimmäiseen sijaintipaikkaansa, myös espanjankielen sanoihin “Casa International”, kansainvälinen koti.

Uusi laajempi tehtävä

Caisan kuuluisa päätehtävä oli aluksi monikulttuurisuuden vaaliminen, eli erityisesti maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen kulttuurillisin keinoin ja niin, että maahanmuuttaja säilyttää omaa kulttuuriaan. Caisan toiminta on ollut uraauurtavaa Suomessa.

Sittemmin Caisan toiminta-alue on edelleen laajentunut:

“Caisan tehtävä on edistää kaupungin moninaisuutta kaikissa muodoissaan”, Caisan johtaja Cátia Suomalainen Pedrosa sanoo. Hän – itse taustaltaan portugalilaisena – ei halua ajatella ihmistä vain tai edes ensisijaisesti kulttuurinsa edustajana. Pedrosan mielestä on hienoa, jos Caisa tavoittaa ihmisiä eri kulttuuritaustoista. Silti ihmistä ei saa kohdella vain jonkin ominaisuuden perusteella, eikä hän halua liittää etnisiin taustoihin kliseitä: “Ihminen on meillä keskiössä. Taiteilija haluaa tulla kohdatuksi ensisijaisesti taiteilijana ilman etuliitteitä. Eli ei ‘naistaiteilijana’, eikä ‘brasilialaisena’ tai ‘kuurona’ taiteilijana”, Pedrosa avaa.

Kaikenlainen yleisö on tervetullutta: “Kulttuuripalveluistamme pitää voida nauttia kaikenlaiset ihmiset yhdenvertaisesti. Taustasta, kielestä, fyysisistä ja muista ominaisuuksista riippumatta.”, Pedrosa jatkaa.

Ohjelmistonsa Caisa etsii “open call” -menetelmällä eli avoimella haulla ainakin pari kertaa vuodessa.

Näyttävää kehollisuutta

Caisan laaja tehtävä näkyy juhlasyksyn ohjelmistossa hienosti.

Teatteriesitys ja taiteellinen manifesti Growth tutkii kehollisuutta. Sen on tehnyt Ursa Minor Ensemble, kuuden viittomakielisen taiteilijan kollektiivi. Teoksen on suunnitellut Noora Karjalainen.

Ursa Minorin eli Pienen karhun slogan on “tassut kohti mahdollisia maailmoja”, ja viittojallahan tassut ovat korkealla.

Growth kertoo ekologisesta muuttumisesta, kun luonto valtaa alaa takaisin ihmiseltä. Samalla se näyttää, miten kuuro ihminen ottaa näyttämön haltuunsa. Se antaa uutta pohdittavaa sekä kuurolle että kuulevalle yleisölle.

Teos esitetään suomalaisella viittomakielellä ja tekstitetään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Ensemblelle ei riitä, että viittomakielinen yleisö pannaan katsomaan viittomakielen tulkkia, vaan parempi on antaa heidän katsoa viittomakielisiä esiintyjiä!

“Ursa Minorin kanssa olemme juuri alkaneet tehdä yhteistyötä myös Galleriassa, jossa järjestämme kuukausittain viittomakielisen opastetun kierroksen. Caisalle on suuri kunnia saada näyttämölleen Growthin kantaesitys”, Pedrosa iloitsee.

Puuhkia, pitsiä ja nahkaa

Video- ja valokuvanäyttely Aistikkaat näyttää, miten yli 60-vuotiaat kartoittivat kehollisuuttaan ja seksuaalisuuttaan burleski- ja drag-taiteen avulla improvisoiden. “Aistikkuudella ei ole yläikärajaa”, kuuluu näyttelyn motto.

Osallistujat nostivat itseään näkyville itse luomiensa hahmojen ja puuhkien ja pitsien, nahan ja niittien, bodypaintingin ja omien koreografioidensa avulla. Näyttelyä valmistelevat työpajat antoivat yli 60-vuotiaille osallistujille tilaisuuden näkyä ja kuulua seksuaalisina ja ajattelevina olentoina.

Osallistujat määrittelivät itse mitä aistikkuus, seksuaalisuus ja sukupuoli heille merkitsevät. Burleskitähti Badass Grandman taiteilijanimi “mahtava isoäiti” kuvastaa upeutta ja rohkeutta, “kun vielä tässä iässä humputtaa”. Hän sanoi YLEn radiodokumentissa, että “erotiikan ei tarvitse unohtua seitsemänkymppisenä.”

“Ihanaa, että älyttiin tulla mukaan!”, osallistujat iloitsivat päättäjäisjuhlissaan.

Aistikkaat-projekti on vahvistanut yli 60-vuotiaiden ihmisen kokemusta itsestään arvokkaana ja juhlistamisen arvoisena.

Teoksen taiteellinen johtaja on Jaana Pirskanen, joka tunnetaan myös Theodora Rex ja Magnus Love -taiteilijanimillä. Kuvaajana toimi Vilma Rimpelä.

Aistikkaat-ilottelu ei rajoitu vain näyttelyyn: 9. lokakuuta Caisassa on Aistikkaat K60 -klubi, jossa yli 60-vuotiaiden aistikkuutta pääsee oikein juhlistamaan. Tilaisuudessa yleisön ja esiintyjien rajat katoavat, kun kaikki saavat saapua paikalle plyymeissä, sukkanauhaliiveissä ja missä vaan riehakkaassa kabareerekvisiitassa.

Helposti lähestyttävää taidetta

Näinä päivinä, kun kaupunki on jo toipumassa koronaepidemiasta, Caisan tapahtumat ja taidekurssit pääsevät taas toden teolla käyntiin, ja kahvilakin kuhisee väkeä.

Taidetta ja tapaamisia kaipaava kansa pääsee Caisaan ihailemaan näyttelyitä ilmaiseksi, eli rahanpuute ei nosta kynnystä saapua paikalle. Myös opastetut kierrokset niin viittomakielellä kuin kuvailutulkattuinakin ovat ilmaisia.

25-vuotiasta Caisaa voi juhlia missä vaan, sillä yksi Caisan taidelahjoista on verkossa vuoden loppuun saakka: Nuuksion metsissä kuvattu tanssiesitys, Gabriela Ariana Kollektiivin Syntyihin syvihin, pohtii luontosuhdetta ja kokemusta ulkomaalaisuudesta.

Lasten ja nuorten työpajat – ja jopa taaperoiden taidekurssit – ovat yleensä ilmaisia. Teatteriesitykset ovat huokeita.

Aivan kaikille taaperosta ikäihmisiin voi suositella ilmaista kuvataide-elämystä Caisan aulassa. Jussi Twosevenin maalaus Apartura ilia (2018) esittää Suomeen kotiutunutta pikkuhäiveperhosta – tosin teoksessa ei ole mitään pikkuista, se valloittaa ison osan seinää ja suorastaan valuu alaspäin kohti katsojaa.

Se on huomiota herättävä ja rohkea teos, joka suorastaan vaatii katsojaa reagoimaan ehkä ällistyneenä, ehkä ihastuneena, ehkä monia tunteita kokien. Se on helposti lähestyttävä ja moniselitteinen.

Ihan niin kuin kotinsa Caisakin.

Lisätietoja:

Aistikkaat Caisa Galleriassa 6.– 29.10.2021

Growth 28.–31.10.2021

Caisa.fi

Info 09 310 37500

Kaikukatu 4 B, 00530 Helsinki

Caisan tiloja ovat auditorio, sali, neljä kokoustilaa ja galleria. Tiloja voi myös vuokrata.