Biodiversiteetin tuho merkitsee koko elämän tuhoa maapallolla. Siksi meillä on kiire toimia nopeasti. Taloutemme, yhteiskuntamme ja elämämme ovat riippuvaisia luonnosta. Biodiversiteetti ei ole vain trendisana, vaan luonnon monimuotoisuus on elämää ylläpitävä voima. Elinvoimaiset ja monimuotoiset ekosysteemit tarjoavat meille puhtaan ilman, veden ja ravinnon. Taloudelliset paineet luonnonvarojen käyttöön ovat suuria ja kasvavat edelleen, eikä talouskasvua ole vielä saatu toteutumaan ilman luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Tähän on saatava muutos.
Ilmastonmuutos ja biodiversiteetti ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia lajien elinympäristöissä, mikä vaikuttaa lajien kykyyn selvitä. Mitä enemmän lämpötilat nousevat ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, sitä harvempi laji pystyy selviämään. Toisaalta heikko ekosysteemien tila kärjistää ilmastonmuutoksen vaikutuksia siinä missä elinvoimaiset ekosysteemit lieventävät niitä. Ilmastonmuutos on kuitenkin saanut julkisessa keskustelussa paljon enemmän huomiota verrattuna luonnon monimuotoisuuteen. Ilmastonmuutoksen lisäksi kaikessa poliittisessa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus, ekosysteemit ja ekosysteemipalvelut.
Biodiversiteettia tulee suojella ympäristörikoksilta. Joulukuussa 2021 Euroopan komissio esitti ehdotuksen direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin. Ympäristörikosten määritelmien ja rikosten sanktioiden harmonisointi on tärkeää, sillä useimmiten merkittävät ympäristörikokset ja niiden seuraamukset eivät noudata maiden välisiä rajoja. Harmonisoinnilla ehkäistään myös organisaatioiden siirtymistä maihin, joissa ympäristörikokset jäävät helpommin tutkimatta ja rankaisematta.
Toimin ympäristövaliokunnan (ENVI) pääneuvottelijana ympäristörikoslaissa. ENVI- valiokunta äänesti tiistaina 25. lokakuuta kannastaan nostaa kunnianhimon tasoa komission ehdotukseen verrattuna. Ehdotin rangaistuksia tiukennettavaksi ja biodiversiteetin paremman huomioimisen puolesta. Ympäristövaliokunnan lausunnon mukaan jäsenmaita kehotetaan asettamaan rangaistukset luonnontuhontaa (ecocide) koskevien rikosten osalta. Kansainvälisen Stop Ecocide- lakiliikkeen määritelmän mukaan luonnontuhonnalla tarkoitetaan laitonta tai mielivaltaista tekoa, joka on tehty tietäen, että kyseiset teot aiheuttavat huomattavan todennäköisyyden vakaviin ja joko laajalle levinneisiin tai pitkäaikaisiin vahinkoihin ympäristössä. Luonnontuhonnan tunnustaminen EU- lainsäädännössä on ensisijaisen tärkeää ja se tulisikin määritellä rikokseksi ihmisyyttä vastaan.
ENVI- valiokunnan lausunto siirtyy seuraavaksi oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) käsittelyyn.
Biodiversiteettia tulee suojella myös kolmansissa maissa. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen lokaalisti vaikuttaa myös globaaliin biodiversiteettiin. Endeemisen lajin kuoleminen sukupuuttoon Indonesiassa merkitsee myös lajin maailmanlaajuista sukupuuttoa. Metsäkato Brasiliassa johtaa lukuisten eliöiden häviämiseen, globaalin hapentuotannon heikkenemiseen, ilmastonmuutoksen kiihtymiseen sekä alkuperäiskansojen kotiseutujen elinkelpoisuuden heikkenemiseen. Monikansalliset eurooppalaiset yritykset tuleekin saattaa vastuuseen myös kolmansissa maissa tapahtuvista ympäristörikoksista.
EU:n ja Suomen tulisi ottaa vahvempi rooli biodiversiteetin puolustajana lokaalisti ja globaalisti. Biodiversteetti tuleekin ottaa huomioon myös suomen metsäluonnossa, minkä vuoksi ennallistamisasetus on erittäin tärkeä osa biodiversiteetin suojelua meillä kotimaassa. Biodiversiteetti tulee olla myös vahvasti agendalla marraskuussa järjestettävässä COP27- ilmastokokouksessa. Ilmastonmuutos ei tule yksin, vaan se johtaa ekosysteemien romahtamiseen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen sekä eliöiden ja eläimien sukupuuttoon. Kansainväliseltä yhteisöltä tarvitaan nyt tavoitteiden lisäksi kunnianhimoisia lyhyen ja keskipitkän aikavälin konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin köyhtymisen ehkäisemiseksi.
