Vellamonkatu 30
Vellamonkatu 30 on paikka, jossa Voimaa toimitetaan. Samassa toimistossa työskentelee kaikenkirjava joukko talouden, rauhantyön, luonnonsuojelun ja politiikan asiantuntijoita.
Vielä ennen vaaleja nykyisten hallituspuolueiden välillä tuntui olevan selkeitä jakolinjoja. Riikka Purra (ps.) sanoi tuolloin, että perussuomalaisten ero kokoomukseen on se, ettei persuille sovi leikata vähävaraisilta.
Biologiassa symbioosi tarkoittaa tilannetta, jossa kaksi eliölajia elää vuorovaikutuksessa, josta on hyötyä molemmille osapuolille. Hallituksen toiminta muistuttaa yhä enemmän mykorritsaa, sienijuurta, jossa kasvi ja sieni jakavat ravinteita ja hiilihydraatteja mulle–sulle-periaatteella.
Helsingin Sanomat kertoi lauantaina 20.4. ansiokkaassa jutussaan, miten 90-luvun lamasta vertaisiaan hakevat leikkaukset laitettiin käyntiin hallituspuolueiden edustajien kesken Puolustusvoimien edustussaunalla. Tältä ryhmältä tuli myös ajatus 100 miljoonan euron leikkauksista sosiaalihuoltoon.
Hallitus vaikuttaa leikkaavan silmät sidottuna, sillä sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa yllättyneensä omaan hallinnonalaansa kohdistuvista jättileikkauksista. Mielenkiintoista on, että Juuso vaikutti aidosti yllättyneeltä ja nosti ihmetyksensä esiin oma-aloitteisesti. Sitten hän päätyi ehdottamaan Käypä hoito -suositusten päivittämistä säästöjen nimissä. Nämä suositukset ovat riippumattomia lääkärikunnan käsityksiä siitä, miten mitäkin sairautta hoidetaan hyvin ja tehoavasti.
Suomessa vierastetaan mielikuvaa yhdysvaltalaisesta sairaalasta, jossa sairaan hoitoa ei ohjaa lääkärin arvio hyvästä hoidosta vaan vakuutusyhtiön käsitys sairaskuluvakuutuksen kattavuudesta. Jos Käypä hoito -suosituksia alettaisiin ohjata poliittisesti sen mukaan, mihin Suomella on milloisenkin hallituksen mielestä varaa, olemme samalla dystooppisella tiellä. Myöhemmin Juuso veti pois ajatuksensa leikkauksien tekemisestä Käypä hoito -suositusten kautta, mutta hallituksen tavoite leikata palveluvalikoimasta on ja pysyy.
Siinä missä Kaisa Juuson toiminta on vastuutonta, on hänen kollegansa, perussuomalaisen oikeusministeri Leena Meren toiminta määrätietoisuudessaan kylmäävää.
Unkarissa ja Puolassa oikeusjärjestelmä ja viranomaiset ovat viime vuosina menettäneet riippumattomuutensa ja muuttuneet hallituksen kumileimasimiksi. Varoittavan esimerkin johdosta muissa Euroopan maissa on alettu selvittää omien järjestelmien kestävyyttä tilanteissa, joissa hallitus haluaa survoa tahtonsa läpi perusoikeuksista tai oikeusvaltiosta välittämättä. Ruotsi ja Norja ovat jo pitkällä prosessissa, jossa perustuslakia muutetaan oikeuslaitoksien riippumattomuuden turvaamiseksi, Helsingin Sanomat kertoo.
Edellisellä hallituskaudella asetettiin työryhmä laatimaan lakiesityksen muotoon perustuslain päivitys, joka turvaisi oikeuslaitoksen riippumattomuuden myös Suomessa. Nyt oikeusministeri Meri päivitti työryhmän tavoitetta ja kielsi sitä laatimasta lakiesitystä aiheesta.
Aiemmin on käynyt ilmi, että Meri hajotti oikeusministeriön rasismityöryhmän, kun ei saanut vaihdettua sen jäsentä Anu Mantilaa. Tämä on toiminut syyttäjänä Päivi Räsäsen (kd.) rikosjutussa kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Kuin kirsikkana kakun päälle Meri on laittanut jarrua myös holokaustin kieltämisen kriminalisoinnille vastoin EU:n rasisminvastaisen puitepäätöksen vaatimuksia.
Meri on X:ssä vedonnut ministeriöiden poliittiseen johtoon. On kuitenkin syytä muistaa, että hyvän päätöksenteon taustalle tarvitaan riippumatonta tietoa ja asiantuntijoiden esityksiä. Jos ministeriöiden työn on tarkoitus vain miellyttää kulloistakin ministeriä, menevät pätevienkin asiantuntijoiden ja työryhmien taidot hukkaan.
Joskus symbioosi on eliölle ainoa tapa selviytyä. Näin on esimerkiksi jäkälien kohdalla, jotka koostuvat sienestä ja viherlevästä tai syanobakteerista.
Hallituksessa kokoomus haluaa massiiviset leikkaukset hyvinvointivaltioon ja perustavanlaatuiset muutokset työmarkkinoille, perussuomalaiset puolestaan perusoikeuksista vähät välittävän hallinnon Unkarin ja Puolan tapaan. On mahdollista, ettei hallituksen leikkauspolitiikkaa saada vietyä läpi kajoamatta perusoikeuksiin, jolloin nämä tavoitteet ovat itsessään lomittuneet, eikä kumpikaan saa täytettyä omia tavoitteitaan ilman symbioottista liittoa toisen kanssa.
Lopputuloksena suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja oikeusvaltio saattavat nytkähtää sellaiseen asentoon, että käsitys Suomesta pohjoismaisena yhteiskuntana käy kyseenalaiseksi. Viranomaisten riippumattomuuden kaventaminen on ensimmäinen askel kohti totalitarismia.
