Venezuelalainen Leandro on harjoittanut afrokuubalaista santería-uskontoa, jossa on piirteitä katolilaisuudesta ja afrikkalaisen joruba-kansan uskosta. Pietari on tatuoinut rintakehäänsä meksikolaiset, kuolemankulttia kuvastavat koristepääkallot. Kake poseeraa lootusasanassa, sormet koukistettuna gyana mudra -rukousasentoon. Modernit queer-noidat näyttäytyvät kuvataiteilija Tatu Vuolteenahon muotokuvissa, ja heillä on esikuvansa todellisuudessa. Queer Witches -näyttely oli toukokuussa esillä Suomen Madridin-instituutissa, ja on nähtävillä marraskuuhun asti Helsingissä Hercules-yökerhossa. Se toteutettiin yhteistyössä suunnittelija Jani Maunulan kanssa, jonka tekstiilejä oli myös esillä.
”Monissa kulttuureissa shamaanit, pyhät parantajat ja tietäjät ovat olleet ihmisiä, joista ei selvästi tiedetty, ovatko he miehiä vai naisia”, hän sanoo. Näyttely on omalta osaltaan kunnianosoitus heille. Hänen muotokuviensa mallit ovat etsineet henkisyyttä, mutta eivät uskonnollisuutta: he ovat osallistuneet henkisiin ja maagisiin riitteihin, seremonioihin ja sakramentteihin tai käyttäneet tajuntaa laajentavia psykedeelejä, koska ”siinäkin todellisuudessa on jotakin, mitä ehkä kannattaa tutkia”.
Vuolteenaho on tehnyt drag-uraa kolmella vuosikymmenellä. Hän on työskennellyt taiteilijana muun muassa New Yorkissa ja Lontoossa, nyt hän jakaa aikansa Suomen ja Madridin kesken. Hänet tunnetaan drag-taiteilijana, dj:nä ja kuvataiteilijana.
Hän myöntää, että noituus on trendiaihe. 2020-luvulla yrttirohtojen keittäminen, parantavat kristallit ja keskustelut maaemon kanssa ovat teini-ikäisten yleinen harrastus. Vuolteenahon mukaan moni queer-ihminen on kuitenkin kääntynyt näiden vaihtoehtojen puoleen siksi, että kristillisten kirkkojen ovet ovat pysyneet heiltä suljettuina.
”Heteropiireissä ja kirkossa on homofobiaa ja ajatellaan, että vähemmistöt ovat syntisiä. Mutta minä arvostan näitä ihmisiä.”
Noituus on teemana poliittinen, koska se kantaa historian painolastia. Keskiajalla Euroopassa vainottiin itsenäisiä naisia ja muita sukupuolirooleja tai seksuaalisuuden normeja rikkoneita ihmisiä, ja heitä poltettiin roviolla. Taiteilija muistuttaa, ettei vaino ole hävinnyt maailmasta. ”Nykyisin Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa tapetaan enemmän ihmisiä samoista syistä kuin aikanaan Euroopassa. Esimerkiksi Ugandassa queer-ihmisillä ei ole mitään oikeuksia”, hän sanoo. Myös Ghanassa ja Keniassa säädettiin hiljattain laki, joka käytännössä kriminalisoi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt.
Synkästä sivujuonteesta huolimatta Vuolteenahon akryylimaalaukset ovat paikoin karnevalistisia. Niissä on pastellin sävyjä ja ihmisten iho on siloteltu, mikä tuo mieleen someaikakauden filtterit. Tekniikaksi on valikoitunut akryyli kankaalle.
”Meikkaan itse paljon, ja maalaaminen muistuttaa meikkaamista: vähän contouria [varjostusta] tuonne ja highlightia [korostusta] tänne. Joku katsoja sanoi, että mallit näyttävät siltä kuin olisin laittanut niille botoxia. En ole jaksanut jokaista viivaa lähteä piirtämään.”
Artikkeli julkaistiin ensin maksumuurin takana 10.8.2023. Teksti avattiin kaikille lukijoille 28.68.2023. Haluatko sinäkin saada ensilukuoikeuden osaan Voiman verkkoartikkeleista? Tee Voimajengi-tilaus alk. 3€/kk.