Euroopan parlamentissa on juhlittu viime aikoina hyväksyttyjä ilmastolakeja. Suunta on oikea, mutta juhlimiseen ei ole vielä aihetta. IPCC:n tuorein raportti kertoo, etteivät nykyiset ilmastotoimet ole riittäviä. EU:n vuodelle 2050 asetettu ilmastoneutraaliustavoite tulisi myös kiskoa kymmenen vuotta alaspäin vuoteen 2040. EU:n ilmastopaketilla eli niin kutsutulla Fit for 55, ei silläkään saada aikaan riittäviä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Jo nyt ilmastonmuutoksesta kertovat indikaattorit paukkuvat. Espanjassa mitattiin tänä vuonna huhtikuun kuumin lämpötila mittaushistorian aikana. Samaan aikaan valtamerten keskilämpötila ylitti mittaushistorian kuumimman lämpötilansa. Pitäisikö nyt ihan oikeasti huolestua? No kyllä pitäisi.

Yhdeksästä planeetan kantokyvyn turvallisen toiminnan raja-arvosta kuusi on jo ylitetty. Ilmastonmuutos on näistä kuudesta saanut julkisuudessa huomattavasti eniten painoarvoa, vaikka esimerkiksi biodiversiteettikato on sitäkin huolestuttavammalla tasolla. Biodiversiteettikato ja ilmastonmuutos kulkevat myös käsi kädessä ja ruokkivat toinen toisiaan. Meidän on siis otettava käyttöön huomattavasti integroidumpi lähestymistapa.

Ilmastokriisistä puhuessa monet vannovat teknologian ja innovaatioiden ratkaisevan kaiken. Vaikka teknologinen kehitys tietenkin auttaa meitä esimerkiksi uusilla puhtaammilla energiamuodoilla ja energiatehokkuusratkaisuilla, ne eivät yksinään riitä ratkaisemaan ympäristöön kohdistuvia ongelmia. Puhtaammalla kalastusaluksella voimme silti ylikalastaa meremme. Merten biodiversiteetin romahtaminen pahentaa ilmastonmuutosta, sillä elinvoimaiset meriekosysteemit sitovat enemmän hiilidioksidia.

Tilannetta pahentaa yhteiskuntien ja kansainvälisen yhteisön tarve arvioida yhteiskuntien tilaa vanhentuneella ja epäonnistuneella bruttokansantuotteella. Naama kiinni bruttokansantuotteessa kiihdytämme vain ilmastonmuutosta ja biodiversiteettikatoa entisestään. BKT on suorastaan harhaanjohtava, sillä myös ympäristön tuhoaminen ja pilaaminen kasvattavat nykyisten laskentamallien mukaan kansantaloutta. Metsien ylihakkuut kasvattavat BKT:ta. Niin kasvattavat myös ylikalastus, fossiiliset polttoaineet ja lähijokeen laskettujen ympäristömyrkkyjen siivoaminen.

Ratkaisuksi tarvitsisimme käyttöön kriisitalouden keinot. Olemmehan valtavan kriisin keskellä. Jos ilmastonmuutokselle ja biodiversiteettikadolle jotain haluamme ja meinaamme tehdä, niin voitaisiinko tehdä edes kunnolla eikä jätetä puolitiehen roikkumaan.