Euroopan unioni ei ole lähelläkään täydellisyyttä. Unionin toiminnan tehokkuudessa on paljon parannettavaa. Työtä on siinäkin, että unioni keskittyy ensisijaisesti niihin asioihin, joita jäsenvaltioissa ei pystytä hoitamaan ja jättää mahdollisimman monet asiat suosiolla jäsenmaiden ratkaistaviksi.
Venäjän Ukrainaan kohdistuvan julman aggression oloissa jään miettimään, millainen Eurooppa olisi ilman unionia. Jos pakotteista keskustelisi ja Venäjän kanssa neuvottelisi joukko toistensa kanssa kilpailevia kansallisvaltioita ilman unionin yhteistä tahtoa ja suojaa? Olisihan se aikamoinen varpusparvi, jossa kyky laittaa Venäjä tiukille saattaisi olla aika vaatimaton, ellei peräti olematon.
Koko EU on nyt heräämässä siihen, että unioni on myös aito turvallisuusyhteisö, joka antaa suojaa, turvallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia koko Euroopalle. Suomessahan näin ajateltiin jo 1994 kun EU-jäsenyydestä päätettiin.
Siltikin meillä on vielä puolueita, joiden ohjelmaan kuuluu Suomen ero Euroopan unionista. Mikä olisikaan nyt turvallisuutemme tilanne EU:n ulkopuolella.
Fossiilienergiasta irrottautuminen on sekin asia, jota kansallisvaltiot eivät pysty yksin sopimaan eikä hoitamaan. Se edellyttää unionin jäsenmailta yhteisiä päätöksiä. Miten nekään syntyisivät, jos unionia ja sen lainsäädäntöä ei olisi? Taitaisivat jäädä kansainvälisten julkilausumien ja hyvin aikomusten Pariisin sopimuksiksi nämä neuvottelut.
Unkarin ja Puolan irrottautuminen oikeusvaltioperiaatteesta on häpeäpilkku koko Euroopalle. Samalla unioni on meille työkalu vaatia riippumattoman oikeuslaitoksen ja demokratian pelisääntöjen kunnioittamista. Mitkä olisivat mahdollisuutemme vaikuttaa oikeusvaltiorikkomuksiin ilman unionia ja sen lainsäädäntöä?
Miten kansallisvaltioina laittaisimme pelisääntöjä monikansallisille digiyrityksille Facebookista Googleen tai Amazonista Uberiin? Tai miten poistaisimme teleyritysten roaming-maksut yksin Suomen tai Ruotsiin päätöksillä?
On siis monta syytä lopettaa puheet EU-erosta. Ja keskittyä sen sijaan parantamaan yhteistä unionia siellä, missä sen toiminta on vajavaista, virheellistä tai peräti tarpeetonta.
Suomen junaliikenteen raideleveyden muuttamisella eurooppalaisen standardiin soveltuvaksi ei nimittäin synny yhtään junamatkaa Keski-Eurooppaan. Ja vanhojen omakotitalojen energiatodistuksista osaamme päättää ihan itsekin.
Puutteineenkin EU on kuitenkin hieno keksintö. Parannetaan ja kehitetään sitä.