Jos koko maailma kuluttaisi kuten keskivertoeurooppalainen, tarvitsisimme käyttöömme kolme planeettaa. Suomalaiset kuluttavat keskimäärin vieläkin enemmän. Suomen ylikulutuspäivän, eli päivän, jolloin laskennallinen ekologinen jalanjälki ylittää maapallon vuotuisen kantokyvyn, on arvioitu tänä vuonna olevan jo huhtikuun kymmenes.
Siirtyminen kiertotalouteen vähentäisi luonnonvarojen kulutusta ja ympäristön kuormitusta, ja se hyödyttäisi myös taloutta kasvattamalla bruttokansantuotetta ja luomalla enemmän ja parempia työpaikkoja. Kilpailu niukentuvista resursseista vain kiihtyy, ja se, joka kykenee tuottamaan vähemmästä enemmän, tulee pärjäämään parhaiten.
Olen koko europarlamentaarikkourani ajan tehnyt parlamentissa töitä kiertotalouden edistämiseksi ja ollut mukana sen eri vaiheissa. Parlamentti hyväksyi helmikuussa selkeällä enemmistöllä EU:n kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvän oma-aloitemietinnön, jossa olen ollut poliittisen ryhmäni EPP:n pääneuvottelija. Mietintö on parlamentin kannanotto komission keväällä 2020 julkaisemaan uuteen kiertotalouden toimintasuunnitelmaan.
Koska jopa 80 prosenttia tuotteiden ympäristövaikutuksista määritetään tuotetta suunniteltaessa, on suunnitteluvaiheeseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Tuotteet ja pakkaukset täytyy suunnitella niin, ettei niistä synny jätettä vaan edelleen kiertävää materiaalia. Meidän on suunniteltava jäte pois eli “design out waste”.
EU:n talous täytyy saada planeetan kantokyvyn rajoihin vuoteen 2050 mennessä. Tämä onnistuu muun muassa tukemalla myymättä jääneiden kestokulutustavaroiden hävittämisen kieltoa sekä lainsäädäntöä estämään tuotteiden, erityisesti elektroniikan, ennenaikaisen vanhenemisen. Tuotteet, jotka hajoavat heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen, ja elektroniikka, joka kestää vain muutaman vuoden, eivät ole kenenkään etu. Emme tarvitse kertakäyttöisiä t-paitoja, jotka eivät maksa muuta kuin ihmishengen ja ympäristön.
Tärkein odotettavissa oleva kiertotalouden EU-aloite on kestävää tuotepolitiikkaa koskeva lainsäädäntöehdotus. Toivonkin, että siinä kielletään tuotteiden suunniteltu ja ennenaikainen vanhentaminen. Tuotepolitiikan on taattava, että kestävistä, turvallisista ja myrkyttömistä materiaaleista tulee normi, jonka mukaiset tuotteet ovat kaikkien saatavilla. Ekosuunnitteludirektiivi pitää laajentaa asettamaan standardit tuotteiden tehokkuudelle, kestävyydelle, uudelleenkäytettävyydelle, korjattavuudelle, myrkyttömyydelle, päivitettävyydelle, kierrätettävyydelle sekä resurssi- ja energiatehokkuudelle.
