Hiljattaisen Elokapinaa ja poliisin voimankäyttöä käsitelleen twiittini jälkeen se taas iski: naisvihan järjetön määrä sosiaalisessa mediassa. Paljolta lienen säästynyt, mutta näin kokeneemmankin palautteen vastaanottajan pysäytti vihamielisen roskan määrä. Moni nuori naispoliitikko kertoi siivonneensa monen tunnin ajan törkyä sosiaalisesta mediastaan Elokapinaa käsitelleiden kommenttiensa jälkeen.
Sanotaan, että politiikkaan ei pitäisi lähteä, jos ei kestä palautetta. Kyllä sitä kestetäänkin, mutta asiattomuutta, uhkauksia tai huorittelua ei voi sallia. Ne ovat rikoksia ”oikeassakin” maailmassa, ja niiden tulisi olla täysimääräisesti rangaistavissa myös somessa ja verkossa. Kuinka moni mieskansanedustaja saa viestejä, joiden kirjoittaja uhkaa tulevansa tekemään seksuaalista väkivaltaa poliitikolle tämän kertoessa poliittisia kantojaan? Niinpä – aika harva.
Alustojen pitää myös tuntea vastuunsa ja niillä pitää olla jatkossa sama julkaisijavastuu kuin muillakin medioilla, esimerkiksi sanomalehdillä.
Naisiin kohdistuva vihapuhe verkossa pyrkii vaientamaan naiset ja tytöt. Samaten kuin katuhäirintä joissain maissa pyrkii rajoittamaan naisten ja tyttöjen liikkumatilaa kaupungeissa ja laajemmin yhteiskunnassa – tästä sentään olemme suurempana epidemiana päässeet jo eroon – verkkohäirintä pyrkii vaientamaan naisia ja tyttöjä, jotka ilmaisevat itseään ja omia mielipiteitään tai ovat poliittisesti aktiivisia.
Naisten häirintä ja heihin kohdistuva vihapuhe tuntuu edelleen, käsittämättömällä tavalla, olevan täysin hyväksytty puheenparsi, jota ei tunnisteta vihapuheeksi. Kun seuraa somekeskusteluja, asiattomia naisille osoitettuja viestejä näkyy jatkuvasti. Silti hyvin monet naiset sanovat, ettei häirintä tunnu missään, koska ”tätä tämä on”. Naiset ovat kovettaneet nahkansa vastaanottamaan törkeää kommentointia, vaikka näin ei kuuluisi olla. Miksi tällainen vähättely ja alistaminen saa verkossa vain jatkua, ikään kuin se olisi olennainen osa naiseutta?
Ihmisoikeudet ovat niin tärkeitä, ettei niitä saa kukaan viedä keneltäkään pois – ei edes itse itseltään. Meidän naisten tulisi herätä siihen, että asiaton someviestittely on ahdistelua, jota ei tarvitse hyväksyä tai kestää. Jossain rajan on tultava vastaan.
