Niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmallakin otetaan julkista velkaa enemmän kuin koskaan. Tukitoimet yritysten ja talouden tukemiseen Euroopassa ovat jo yli 3 biljoonaa eli 3 000 miljardia euroa.
Yhteensä EU-maiden hätätoimet terveydenhuollon ja työvoiman tukemiseksi vastaavat tähän mennessä noin kolmea prosenttia EU-alueen bruttokansantuotteesta eli vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta.
Tähän sisältyy muun muassa 540 miljardin hätäpaketti, mukaan lukien 240 miljardin hätälainoitus Euroopan vakausmekanismista EVM:stä tukea tarvitseville jäsenvaltioille erityisesti terveyssektorin investointeihin, 200 miljardin euron investointiohjelma Euroopan investointipankin kautta pk-yrityksille ja 100 miljardin euron SURE-rahasto väliaikaisiin työllisyysvakuustoimiin.
Summan kokoluokkaa ymmärtää paremmin, kun sitä vertaa EU:n vuosibudjettiin, joka on jotakuinkin 150 miljardia euroa vuosittain. Vertailun vuoksi: Suomen bruttokansantuote oli vuonna 2018 234 miljardia euroa.
Suomen valtion maaliskuinen tukipaketti oli sekin 15 miljardia euroa – yli neljännes Suomen tämän vuoden talousarviosta, 57,7 miljardista eurosta. Viime finanssikriisissä Suomea elvytettiin seitsemän miljardin euron paketilla eli alle puolella nykyisestä.
Koronakriisin hoitamiseen tarkoitettu paketti on kaikin puolin ennennäkemätön. Suunnittelun alla on erityinen jälleenrakennusrahasto, joka nostaisi tukipakettia entisestään.
Jaossa on siis ennätysmäärä rahaa. Tämä on myös mahdollisuus.
Voimme valita, laitammeko biljoonat vanhan, kestämättömän teknologian ja saastuttavan tuotannon tukemiseen vai vihreän talouden edistämiseen.
Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää komission arvioiden mukaan 260 miljardin vuotuisia investointeja. Talouden elvytykseen on jo nyt käytetty kymmenkertaisesti enemmän.
Siirtymä kestävään talouteen maksaa myös itsensä takaisin. Komissio on arvioinut, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tuottaa 1,2 miljoonaa uutta työpaikkaa pelkästään vuoteen 2030 mennessä. Luku tulee todennäköisesti kasvamaan muutoksen vauhdittuessa.
Meillä on vastuu seuraaville sukupolville siitä, miten käytimme jälleenrakennukseen ohjatut rahat.
Koronaepidemian aiheuttama talouskriisi on vasta esimakua ilmastomuutoksen tuleviin vaikutuksiin verrattuna. Siksi on tärkeää, että jälleenrakentaessamme taloutta käytämme tilaisuuden korjata sen rattaat kestävälle polulle.
Muuten jätämme tulevien sukupolvien harteille paitsi julkisen velan, myös ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikriisin kustannukset. Olemme lainanneet ympäristöltä ja nyt on korkea aika maksaa velka takaisin.
