Unkarin pääministeri Viktor Orban pyrkii vahvistamaan itsevaltaista hallintoaan koronavarotoimien varjolla. Hänen vihamielisyytensä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta kohtaan ei ole salaisuus. Nyt Orban runnoo läpi uusia lakeja, joilla on erityisen ikävä sävy: hän hamuaa valtaa kansanterveyden nimissä.
Toisella yrittämällä Orban sai parlamentissa läpi lakiesityksen, joka valtuuttaa hallituksen tekemään päätöksiä yksinkertaisilla asetuksilla. Poikkeustilalaille löytyi parlamentissa kahden kolmasosan enemmistön tuki.
Poikkeustilalaki antaa hallitukselle valtuudet keskeyttää lakien säätäminen parlamentaarisen käytännön mukaan ja hallinnoida yksin hallituksen asetuksilla hätätilan jatkuessa. Hätätila puolestaan voidaan julistaa määräämättömäksi ajaksi. Vain hallitus voi päättää, kuinka kauan se jatkuu. Parlamentti voidaan sulkea lainsäädäntömenettelyn ulkopuolelle ja sille jäisi vain oikeus saada tietoja hallituksen toimista.
Viimeinen naula demokratian arkkuun on esitys, jonka mukaan Unkarissa ei myöskään järjestettäisi paikallisia tai kansallisia vaaleja eikä kansanäänestyksiä. “Väärien” tai “vääristettyjen” tosiasioiden julkaisusta voi saada jopa viiden vuoden vankeusrangaistuksen. Orbanin polku rajoittamattomaan valtaan ei ole koskaan ollut suorempi.
Minä ja useat muut mepit kirjoitimme hiljattain kirjeen komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille. Pyysimme komissiota aloittamaan vuoropuhelun Unkarin hallituksen kanssa hätälainsäädännön mukauttamiseksi niin, että se ei olisi eurooppalaisten oikeusvaltion normien ja demokraattisten periaatteiden vastainen.
Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien valiokunta totesi 24. maaliskuuta, että kaikkien Unkarin hallituksen toteuttamien pandemian vastaisten toimenpiteiden tulee kunnioittaa EU:n perusarvoja. On täysin selvää, että hallitukset Euroopassa eivät voi laajentaa toimenpanovaltaansa ja hallita yksinomaan asetuksilla, ei edes poikkeuksellisina aikoina.
Kansalaisvapauksien valiokunta pyytääkin EU:n komissiota arvioimaan, onko Unkarin hallituksen lakiehdotus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen arvojen mukainen. Siinäkin tapauksessa, että komissio jollakin tavalla pitäisi lakiehdotusta 2 artiklan mukaisena, on vallanpitäjien toimeenpanovaltuuksien rajojen selventäminen EU:ssa ehdottomasti tarpeen.
EU:n jäsenvaltiot ovat vastuussa kansalaisistaan ja velvoitettuja toteuttamaan varotoimia näinä vaikeina aikoina. Koronaviruksen nujertaminen voi jopa edellyttää tiettyjen perusoikeuksien väliaikaista rajoittamista. Suomessakin hallitus päätyi rajoittamaan kansalaisten liikkumista maan sisällä. Rajoitukset perus- ja ihmisoikeuksiin voivat kuitenkin olla mahdollisia vain oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeusvelvoitteiden asettamissa rajoissa.
Unkari ei ole ainoa EU-maa, jossa päätöksentekijät kokeilevat valtansa lisäämistä perusoikeuksien kustannuksella. Ranskassa, Italiassa ja muuallakin pelätään, että oikeutta yksityisyyteen, liikkumisvapautta ja muita perusoikeuksia rajoitetaan tilaisuuden tullen. Unkarista on kuitenkin syytä kantaa erityistä huolta. Orban on jo aikaisemmin pyrkinyt romuttamaan yhteiskunnallisten instituutioiden riippumattomuuden, ahdistellut tutkivia toimittajia, ajanut alas kriittiset tiedotusvälineet ja lietsonut muukalaisvihaa. Tilanteesta on syytä olla erittäin huolissaan.
Jos kansalaisilta viedään viimeisetkin keinot saattaa vallanpitäjät vastuuseen teoistaan, demokratia ei pelkästään kavennu vaan tukahtuu. Koronaviruksen aikaansaama EU:n terveys- ja talouskriisi voi laajeta myös poliittiseksi kriisiksi.
