Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Fanny Malinen
“Our closed lips are a response to your closed eyes”
Puolitoista viikkoa sitten perjantaina osallistuin yhteen elämäni vaikuttavimmista mielenosoituksista. Olin seurannut iranilaisten turvapaikanhakijoiden nälkälakkoa mediasta ja aktiivisempien ystävien puheista; oli kuitenkin aivan eri asia kävellä kulkueessa, jossa kuutta miestä työnnettiin pyörätuoleissa. Kaikki olivat liian heikkoja kävelemään, neljä oli ommellut huulensa yhteen siimalla. Oli hellepäivä, miehet joivat pillillä suola-sokerivettä, katseissa oli väsymystä muttei alistumista. Puhe oli epäselvää, huulten ompeleet tulehtuneet.
Kaikki kuusi aloittivat nälkälakkonsa 5. huhtikuuta, viimeisenä keinonaan saada turvapaikka Britanniasta. Ahmad Sadeghi Pour, Morteza Bayat, Keyvan Bahari, Kiarash Bahari, Mahyar Meyari ja Mehran Meyari ovat teheranilaisia demokratia-aktivisteja, jotka joutuivat pakenemaan osallistuttuaan vuonna 2009 islamilaisen hallinnon vastaisiin mielenosoituksiin.
Iranissa aktivisit oli pidätetty ja heitä oli kidutettu vankilassa, alaikäinen Mahyar Meyari oli myös raiskattu. 32-vuotias Keyvan Bahari kertoi Guardianille, kuinka häntä oli 12 pidätyspäivän aikana viillelty – arvet selässä ja käsivarsissa ovat edelleen näkyvissä. Kaikkien miesten pahoinpitelystä on lääkärintodisteita, ja heidät oli mainittu iranilaisen sanomalehden artikkelissa etsittyinä toisinajattelijoina. Silti Britannia oli evännyt turvapaikan.
Kun miehet lopettivat nälkälakkonsa 37 päivän jälkeen keskiviikkona 11. toukokuuta, oli heille annettu oikeus anoa turvapaikkaa uudelleen. Lääkärin mukaan syömättömyys olisi muutaman päivän sisällä alkanut aiheuttaa pysyvää vahinkoa sisäelimille.
Nälkälakko sai kansainvälistä mediahuomiota – myös Iranissa. Jos aktivistien palauttaminen kotimaahansa olisi jo ennestään uhannut näiden henkeä, ovat he viimeistään nyt kritisoineet hallintoa liikaa. Miehet ovatkin sanoneet aloittavansa lakon uudestaan tai vaikka kuolevansa Britanniassa ennemmin kuin hyväksyvänsä palauttamisen.
Kuusi heikkoa mutta hymyilevää miestä eivät ole yksin. Viime kuussa Kreikassa 25 iranilaista turvapaikanhakijaa ompeli huulensa yhteen, ja Amsterdamissa mies kuoli sytytettyään itsensä tuleen. Britannian nälkälakkolaiset kritisoivat Eurooppalaisia hallituksia siitä, että kun opiskelijat osoittivat mieltä Teheranin kaduilla vuonna 2009, rohkaisi länsi heitä puheissaan: nyt samat maat eivät ole valmiita tekoihin, kun vainotut aktivistit tarvitsisivat apua. Viime vuonna Britanniasta haki turvapaikkaa 1870 iranilaista, joista vain 225 sai myönteisen päätöksen.
