Unkarilainen perusti baarin, jossa helsinkiläiset voivat keskustella rasismista ennen kuin on liian myöhäistä.
Agnes Kaszás muutti kolme ja puoli vuotta sitten suomalaisen miehen perässä Helsinkiin. Unkarilaisnäyttelijä kyseli kaikilta, missä kiinnostavat baarit ovat.
”Tarkoitin sellaisia paikkoja, jonne menet oluelle ja sitten siihen sekoittuu myös muu kulttuuri: siellä on myös joku teatteriesitys tai taidenäyttely. Mutta ei sellaisia ole!”
Iski koti-ikävä Budapestiin. Ystävä torui, että masentumisen sijaan kannattaa tehdä jotain. Kaszás uhosi perustavansa Helsinkiin budapestiläistyylisen baarin: romkocsman eli rauniokapakan.
Formaatti syntyi Budapestissa kymmenen vuotta sitten, kun vanhan juutalaiskaupunginosan rojahtaneiden talojen sisäpihoille ja kolkkoihin huoneisiin keksittiin sirotella värikkääksi maalattuja eriparisia tuoleja. Romuista tunnelmaa korostettiin retrohuonekaluilla ja hassulla krääsällä.
Uhosta tuli totta, kun Kaszás kohtasi lavastaja Laura Dammertin sekä feministikollektiivi Blaue Fraun. Syntyi Pop Up Art House: kaksi kertaa vuodessa parin kuukauden ajaksi Helsingin Diana-näyttämöön aukeava queerfeministinen, budapestiläistyylinen romukapakka. Projekti jatkuu kolme vuotta. Jokaisella kerralla on eri teema, joka näkyy sekä sisustuksessa että ohjelmassa.
Baari aukeaa marraskuun lopulla toista kertaa. Sisutuksella rännän keskelle rakennetaan kesää. Baarissa on pieni kirjasto ja joka ilta ilmainen tapahtuma: keikka, kirjallisuusiltama tai dj.
”Kaikilla pitää olla pääsy taiteeseen. Tässä ei ole kyse vain ajanvietteestä. Haluamme paikan, jonne ihmiset voivat tulla puhumaan politiikasta, rasismista ja syrjäytetyksi tulemisesta”, Kaszás sanoo.
Myös baarin viereisessä teatterisalissa pyörii esityksiä. Yksi niistä on Kaszásin yhden naisen show Stand up!, jossa hän käsittelee sitä, millaista on olla ulkomaalainen Suomessa. Osa tarinoista on Kaszásin käymältä maahanmuuttajien suomen-kurssilta.
”Kerran itkin kurssilla, kun en ollut osannut ostaa ratikkalippua ja sain sakot, ja kurssikaveri lohdutti minua. Seuraavana päivänä sitä poikaa ei näkynyt. Kysyin opettajalta, ja hän kertoi että poika oli turvapaikanhakija. Hänet käännytettiin. Se merkitsee vankilaa ja kuolemaa. Ja se tyyppi lohdutti minua!”
Kaszás lupaa käsitellä rasismia ja sovinismia epäkorrektin Borat-henkisen huumorin avulla.
”Näistä asioista on tärkeä puhua, ennen kuin Suomessa päädytään samaan tilanteeseen, jossa Unkarissa jo ollaan. Se tilanne on aivan hirveä”, hän painottaa.
Oikeistopopulistinen Fidesz-puolue pitää maata tiukassa otteessaan ja on säätänyt käytännössä koko lainsäädännön uusiksi. Romani- ja juutalaisvastainen äärioikeisto istuu parlamentissa ja marssii kaduilla.
Kaszás on turhautunut myös unkarilaiseen vasemmistoon.
”Sieltä vain osoitellaan takaisin, että vitun natsit. Ei ole halua rakentaa sellaista keskustelua, että miten päästään eteenpäin.”
Viime keväänä Helsingin-vierailulla Unkarin pääministeriltä Viktor Orbánilta kysyttiin, miksi Unkarissa vain alle kymmenen prosenttia kansanedustajista on naisia. Orbán aloitti vastauksensa heittämällä, että unkarilainen vaimo on lippu koko elämän kestävään seikkailuun: naisia ei ehkä ole parlamentissa, mutta töiden jälkeen pitää mennä kotiin.
Pop Up Art House on queerfeministinen projekti. Mikä on feminismin tila Unkarissa?
”Hirvittävä, siis aivan täysin hirvittävä. Jos annan esimerkin minulle tutusta teatterimaailmasta, Unkarissa taidekorkeakoulussa lihavat tytöt esittävät mummoja, asia on näin yksinkertainen”, hän muistelee.
”Hulluinta on se, että naisetkin ovat sovinisteja. Sille asialle pitää tehdä jotain.”
Kirjoittajan nimi on muutettu.
Frans Vuori
