Arvostelussa Mikhel Raudin kirja Rapa roiskuu.

Mihkel Raud on virolainen superjulkkis, jonka ansioluetteloon sisältyvät muun muassa radiotyö, Idols-tuomarointi ja kitaran soittaminen Singer Vinger -yhtyeessä. Kuuluisan kirjailijaperheen vesassa on myös kirjoittajan vikaa.

Omaelämäkerrallinen rockmuistelo Rapa roiskuu kuvaa Raudin viinanhuuruisia punkvuosia neuvosto-Viron loppuaikoina. Teksti vilisee virolaisia kulttuuripersoonia, eniten tietysti rockväkeä. Anekdootteja riittää kerrottavaksi, mutta rönsyilystä huolimatta paketti pysyy melko hyvin kasassa.

Suomalaisen lukijan kannalta ongelma on se, että iso osa henkilöistä on vieraita. Mehevimmätkään juorut eivät säväytä, kun tuttua kaskun kohteessa on korkeintaan nimi, jos sekään.

Kirjan parasta antia on neuvostotodellisuuden kuvaus. Uskomattomalta tuntuu esimerkiksi järjestelmä, jossa bändien piti esiintymislupa saadakseen soittaa arviointikomissiolle.

Yleisestä ilkeilystä huolimatta Raud tuntuu perusfiksulta tyypiltä. Siksi onkin hämmentävää, miten sävytöntä sakkia kirjan naiset ovat. Heitä Raud käyttää vain yhteen tarkoitukseen.

Mihkel Raud: Rapa roiskuu. Suom. Hannu Oittinen. Like 2013. 300 s. 3 tähteä.

Marjo Jääskä