Osallistava sosiaaliturva velvoittaa
työttömiä lumi- & pihatöihin.

Osallistavaa sosiaaliturvaa on valmisteltu epävirallisesti jo lähes vuoden päivät, mutta vasta perjantaina 17. tammikuuta asiasta julkaistiin ensimmäinen dokumentti sosiaali- ja terveysministeriön (stm) nettisivuilla.

Kyseessä on muistio, jonka pohjalta tammikuussa työnsä aloittanut työryhmä alkaa pohtia sitä, kuinka työttömät osallistettaisiin yhteiskuntaan aiempaa tehokkaammin.

Voima-lehden käsiinsä saaman muistion salaisesta työversiosta selviää, että lakiuudistuksen arvioidaan olevan valmis vuonna 2017.

STM:n sivuilla julkaistu muistio on suurin piirtein samanlainen kuin Voiman käsiinsä saama työversio, mutta julkaistusta muistiosta on siistitty pois yksi tulenarka kohta: työryhmän pitäisi ratkaista, voivatko yritykset työllistää työttömiä työehtosopimuksen alittavilla palkoilla.

”Tämä oli vain yksi avaus, mutta jos lähdemme keskusteluun minipalkan alittavasta palkasta, tämä karahtaa kiville aika nopeasti”, työryhmän varapuheenjohtaja ja Rauman sosiaalijohtaja Antti Parpo selittää muistion siistimistä.

Lisäksi muistion työversiossa todetaan, että osaa työttömistä on mahdotonta työllistää avoimille työmarkkinoille. Tämäkin kohta on siivottu pois julkaistusta muistiosta.

Osallistavan sosiaaliturvan tavoitteena on muistion mukaan se, että kaikille työttömille – ehkä jopa ansiosidonnaista työttömyysetuutta nauttiville – löytyy velvoittavia tukitöitä.

Tällaisia tehtäviä olisivat kunnan, seurakuntien, yritysten ja järjestöjen töiden lisäksi esimerkiksi puistojen kunnossapito, yksinasuvien vanhusten pihatyöt ja vammaisten auttaminen käymällä heidän puolestaan kaupassa.

Lisäksi työttömille kaavaillaan tekemistä vapaaehtoistöistä, opiskelusta ja kansalaisopiston kursseista. Omat keikkatyöt pelastavat joutumasta pakkotöihin.

”Nämä tehtävät eivät tule syrjäyttämään työtehtäviä. Tulee avustavia tehtäviä. Esimerkiksi läheteille, kuljettajille ja sairaala-apulaisille apulaisia. Sanotaan nyt rumasti. Kuntapuolella aina sanotaan, että yksi kaivaa ja neljä katsoo vierestä. Laitetaan viides seisomaan siihen viereen”, Parpo kertoo naurahtaen.

Muistion mukaan työttömän työaika on muutaman tunnin viikossa, jotta mahdollisimman moni saa tekemistä. Parin tunnin päivähommat kootaan sähköiseen työkalenteriin, josta työtön saa valita ne itse. TE-toimistoihin tarvitaan lisää henkilökuntaa, mutta henkilöstökuluja yritetään karsia sillä, että työttömät käyttävät tehtäväkalenteria itsenäisesti.

”Jos jokainen työtön tavataan neljä tuntia ja taputetaan päähän ja tehdään kaikki nämä manööverit, niin viehän se rahaa. Mutta ei tähän ole resursseja”, Parpo selittää mallin kuluja.

Parhaiten työllistettävät saavat oikeaan palkkatyöhön tukea, jonka suuruus on maksimissaan 60 prosenttia palkasta. Muut tekevät työtä sosiaalietuudella, jota korotetaan hiukan. Korotus voi pysyä nykyisenä aktiivilisänä, jonka suuruus on 4,75 euroa päivässä.

Jos työtön kieltäytyy aktivoinnista, hänen työttömyystukensa pienenee. Sanktioilta säästynevät vain sairaat.

Artikkeli on syntynyt Voiman journalistisen dokumenttiteatterityöpajan & Seura-lehden yhteistyönä. Kirjoittaja on työpajaan osallistuva Seura-lehden toimittaja. Aiemmat artikkelit aiheesta löytyvät Fifistä hakusanoilla osallistava sosiaaliturva.

Hertta-Mari Kaukonen