Voiman ja Fifin lukijoilla on asiaa.

Kommentti: Talvivaaran taustaa

Kimmo Jylhämö kysyy, mitä Talvivaaran katastrofista pitäisi oppia.

Lisäisin vähän historiaa: Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n listoilla on jo vuosikymmenet ollut tiedot Suomen uraanivarannoista. Suurimmat ovat Talvivaara ja Sokli, jonka malmista norjalainen Yara haluaa tehdä lannoitetta.

Muutkin IAEA:n listan paikat ovat tuttuja kaivosbuumiamme seuranneille. Tosin näitä kaivoksia ei julkisesti kutsuta uraanikaivoksiksi. Kuten monet muutkin kaivoksemme, ne ovat monimetallikaivoksia, usein jo yksistään heikkojen mineraalipitoisuuksien takia. Esimerkiksi ”kultakaivokset” ovat kulta-uraanikaivoksia.

EU:ssa on suljettu aiemmat uraanikaivokset, ei malmin ehtymisen vaan ympäristöongelmien takia. Uraani ei ole vain ”metalli kuten muutkin metallit”, sillä radioaktiivisuudella on esimerkiksi syöpää lisäävä vaikutus.

Meille markkinoidaan mielikuvaa siitä, ettei esille kaivettu uraani ole sen vaarallisempaa kuin maaperässä oleva. Valitettavasti todellisuus on toisenlainen. New Yorkin Blacksmith-instituutin arvion mukaan alkuperäisestä radioaktiivisuudesta jää kaivospaikan ympäristöön leviämään noin 85 prosenttia.

Talvivaaran monimetallimalmia on erityisen hankala hyödyntää. Outokumpu ei siihen keinoa keksinyt. Talvivaara tiesi uraanin rikastuvan kasa-
liuotuksessa, mutta ei kertonut sitä hakemuksissaan. Suuren taustatuen takia pelko seurauksista ei haitannut Talvivaaraa.

Uraanin tultua julkiseksi uraanilinja rakennettiin valmiiksi, vaikka lupia ei ollut. Mika ja Lasse Flöjtin kirjasta Kysymyksiä Talvivaarasta voi lukea yksityiskohtia Talvivaaran luvitustaipaleesta.

Kuuluisa arabitelevisio Al Jazeera on tehnyt Lapin kaivoksista Under Northern Lights -nimisen filmin, jossa on mielenkiintoinen Pekka Perän haastattelu. Video löytyy Youtubesta.

Marjatta Näätänen, filosofian tohtori, Helsinki

_______________

Sri Lankasta

Voimassa 3/2014 Otto Kronqvistin artikkeli ”Kovan linjan zeniä” esittelee ennakkoluulottomasti Sri Lankan buddhalaisnationalistien harjoittamaa väkivaltaa elävöittäen juttua mikrotason esimerkein.

Lyhytkin perehtyminen Sri Lankan historiaan kuitenkin osoittaa, että siinä missä orientalistisesta näkökulmasta katsottuna ilmiö on ”uusi ja hämmentävä”, niin buddhalainen populistiliike ei ole vain ”hiljattain saanut jalansijaa” Sri Lankassa eikä kyse ole vain ”ajan hengelle tyypillisestä muukalaisvihamielisyydestä”.

Sri Lankan buddhalaiset sinhaleesi-nationalistit ovat diskriminoineet muita etnis-uskonnollisia vähemmistöjä vähintään viimeisten sadan vuoden ajan, kolonialistisen brittihallinnon aikana ja sen jälkeen.

Lisäksi haluaisin sanoa, että vaikka kirjoittaja pohtii nationalismin ja uskonnon suhdetta, kyseenalaistan näkemyksen uskonnosta välineenä ja ”keppihevosena”. Uskonto, etnisyys ja nationalismi ovat kietoutuneet Sri Lankassa yhteen tavalla, joka ei ole aivan vieras lännessäkään.

Anni

______________

Tiukempi linja

Haluaisin huomauttaa, että Otto Kronqvistin kipeästi huomionarvoisesta aiheesta kirjoitettu juttu ”Kovan linjan zeniä” on otsikoitu väärin ja harhaanjohtavasti.

Sri Lankassa ja Burmassa laajalti harjoitettu buddhalaisuus, jota niin Wirathu kuin käsittääkseni Gnanasarakin nimellisesti edustavat, on theravadabuddhalaisuutta, jonka termistöön ”zen” ei parhaan tietoni mukaan kuulu.

Ainut yhteys, jossa olen kuullut puhuttavan zenistä, on japanilainen zenbuddhalaisuus. Zenbuddhalaisuus eroaa monella tavoin theravadasta, ja koska se on niin sanottu mahayana -suuntaus, theravadabuddhalaiset eivät hyväksy monia sen kanonisia tekstejä.

Otsikko luo tietämättömälle lukijalle vääriä assosiaatioita eri suuntausten välisistä yhteyksistä ja saa aiheeseen perehtyneen lukijan kyseenalaistamaan niin kirjoittajan perehtyneisyyden aiheeseen kuin toimituksen laatukontrollinkin. Siten se herättää sinänsä aiheettomia epäilyksiä jutun faktuaalisen sisällön tarkkuudesta.

Kiitän tärkeän aiheen nostamisesta lukijakuntanne tietoisuuteen ja toivon, ettei vastaavia munauksia päästetä läpi tulevaisuudessa.

Nimetön

_______________

Botoxin parempi puoli

Minulla on harvinainen, parantumaton, neurologinen liikehäiriösairaus, johon ainoa keksitty hoitokeino on botox-piikin antaminen niskalihaksiin.

Ei ollut kiva lukea Voiman 3/2014 Maailma & me -palstalta, että ”maailmassa on virhe, eikä se siloa hermomyrkyllä”. Vaikka lause totta onkin.

Tarkoitan vain, että sitä helvetin hermomyrkkyä joidenkin on pakko ottaa, jos ei halua pään nykimistä takaisin…

Aurinkoa silti :)

Merja

_______________

Lähde, älä palaa

Tuukka Tuomasjukka kirjoitti Voimaan 3/2014 artikkelin ”Paista & pala”. Pidän erittäin myönteisenä, että Tuomasjukka tuo julkisuuteen pikaruokaravintoloiden työntekijöiden palovammat.

Tyttäreni työskenteli McDonald’sissa kouluaikanaan. Ihmettelin hänen käsivarsiinsa ilmestyneitä arpia. Sain tietää, että ne ovat palovammoja, jotka syntyvät kuumasta rasvasta. Ja että kaikki niitä saavat. Tyttäreni mielestä asiassa ei ollut mitään ihmettelemistä.

Huolestuin todella, ja pyysin häntä heti irtisanoutumaan työpaikasta, jossa vähät välitettiin työntekijän terveydestä ja hyvinvoinnista. Niin hän onneksi teki.

Työnantajan välinpitämättömyys saa nuoret työntekijät, joita McDonald’sin työntekijät suurimmaksi osaksi ovat, hyväksymään tilanteen itsestään selvänä.

En tiedä, mitä työnsuojeluviranomaiset nykyään tekevät. Tilanne on siis pysynyt ennallaan toistakymmentä vuotta.

Pirkko Hiilamo

_______________

Kimmo Jylhämön pääkirjoitus inspiroi minua lähettämään oheisen Räpistiikan Voimaan.

Osallistuin ekalla versiolla Vasemmistofoorumin Aluepolitiikka-kirjoituskilpailuun. Sieltä toimittaja kommentoi, että miten tämä liittyy aluepolitiikkaan…

Minulla ei ole mitään puoluekirjaa!

Räpistiikkaa

päättäjät päättävät paperista /
Oletteko kuulleet räpistiikasta?

voisi BW-talon pystyttää Halikkoon /
rahaa luoda kuin lantaa iskeä talikkoon /
ei muita haittaa hiekka lattialla yksiön /
verkkopankki voitti palveluyksikön

häkäpöntöt rusinapullaamme murustaa /
tasavaltaa talousvaltioksi kaventaa /
vallan vieneet mielet raha rauhoittaa /
kun kansan ääni omaan peliin tuhrataan /
demokratiasta kohti katastrofia

on Suomi rikas mutta köyhyys jää /
pää rusinat pullastamme rötöstää

Missä huutaa suomensyöjä populistinen? /
Kuka myöntää taloussota-armahduksen? /
Missä kulkee säästöpossu leikkaajien?

Onko Suomi vapaa kun tiukka pää /
epätasa-arvon pullaan letittää?

vain rahan puolesta käydään sotimassa /
tasavalta vapaudettomassa liitossa /
valta repii rintaa, mennytkö velvoittaa /
isänmaissa toistamaan veljessotaa

sen ase on verkostossa /
ruk i ver kostossa /
taloussodassa kovassa jonossa /
laskimet olalla /
ampuvat voitolla /
laskimet olalla /
merkitystä numerolla /
tehostus hiostus ammutus /
huolenpidon huolena laskutus /
tehostus hiostus ammutus /
kylmyyden puolella unohdus

on Suomi rikas mutta ahne pää /
taikinaakin pullastamme rötöstää

on Suomi rakas mutta kun tyhjä pää /
sydämestään kulttuurin näivettää /
vain muisto jää

Rauni Anita Martikainen