Ennen työnhakijoita palveltiin, mutta nyt heidät pannaan asioimaan netissä. Työkkärin korvanneet TE-toimistot palvelevat yhä enemmän yrityksiä.
Työ- ja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot ovat kaikessa hiljaisuudessa muuttuneet työttömien työnhakijoiden palvelijoista verorahoitteisiksi työnvälittäjiksi, jotka auttavat yrityksiä seulomaan suuresta työttömien massasta parhaat kokelaat.
Muutos näkyy siinä, että TE-toimistoista on vähennetty ammatinvalintaan ja uraohjaukseen erikoistuneita psykologeja ja tilalle on palkattu yritysten tarpeita palvelevia työnvälityksen asiantuntijoita.
Näin on tehnyt esimerkiksi Uudenmaan TE-toimisto, jota johtaa espoolainen merkonomi Jarmo Ukkonen. Toimisto sai täksi vuodeksi rahaa palkata 18 uutta työntekijää, ja työnhakijoita palvelevat psykologit jätettiin nuolemaan näppejään. Ukkosen mukaan päätös oli itsestään selvä.
”Me, tai meikäläinenhän sen linjauksen tekee, pantiin kaikki 18 lisäpalkkausta työnvälitys- ja yrityspalveluihin. Me haluamme vahvistaa yrityspuolta”, Ukkonen sanoo.
Ukkonen katsoo, että vaikeassa taloustilanteessa yritysten ahdinkoa on helpotettava.
”Yritysten haaste on siinä, miten 300–400 henkilön hakijamassasta löydetään yrityksille ne parhaat.”
Työnhakupalveluiden muutos konkretisoitui vuoden 2013 alussa voimaan astuneessa organisaatiouudistuksessa, jossa entiset työvoimatoimistot eli nykyiset TE-toimistot liitettiin alueelliseen hallintoon ely-keskusten yhteyteen ja niiden määrä putosi 80:stä 15:een.
Uudistuksessa TE-toimistoille määriteltiin kolme lakisääteistä tehtävää: tukea työnhakijoiden nopeaa työllistymistä, parantaa työvoiman saatavuutta ja turvata yritysten toimintaedellytyksiä. Vain yksi kolmesta tavoitteesta palvelee työttömiä ihmisiä, kaksi muuta yrityksiä.
Kuten lakiuudistuksesta vastanneen työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvos Jarmo Palm tiivistää: ”TE-toimistojen keskeisin tehtävä on mätsätä avoinna oleva työpaikka ja työnhakija.”
Hallituksen esityksessä lakiuudistuksen perusteluksi määritellään työmarkkinoilla tapahtunut muutos. Tällä viitataan siihen, että työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut reippaasti ja paine saada työttömät mahdollisimman nopeasti töihin on kasvanut.
Työnhakijan kohtaamiseen kulutettu aika onkin päätetty minimoida.
Yritysten kannalta vaikeaan hakijamassaan on TE-toimistoissa vastattu netti- ja puhelinpalvelulla. TE-toimistossa asioidaan nykyään pääasiassa vierailematta lainkaan paikan päällä. Sitä asiakkaat ovat Jarmo Ukkosen mukaan halunneet, ja siihen on oltu tyytyväisiä.
Samaa sanoo työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Marja-Riitta Pihlman.
”Selkeä enemmistö kansalaisista ja TE-toimiston asiakkaista ei tarvitse kasvokkain tapahtuvaa palvelua. Hyvin toimivat verkkoasiointi- ja puhelinpalvelut tarjoavat valtaosalle asiakkaista riittävän palvelun.”
Asiakkailla Pihlman ei viittaa työnhakijoihin, vaan yrityksiin.
Toisenlaisen näkökulman tarjoaa valtiovarainministeriön teettämä ASPA 2014 -selvitys, jonka mukaan 77 prosenttia kansalaisista tarvitsee kasvokkaista palvelua.
Asiakastyytyväisyyttä TE-toimistojen uusiin palveluihin ei ole selvitetty.
TE-hallinnon työhönotossa on jo vuosia ennen organisaatiomuutosta suosittu työnvälityksen asiantuntijoita, joilla ei ole välttämättä mitään asiantuntemusta työttömien neuvontaan.
Heillä on usein opistotasoinen kaupallinen koulutustausta, ja hallinto tarjoaa virassa oleville suppeahkon erikoistumiskoulutuksen asiakaspalvelutyöhön. Työnvälityksen asiantuntijat vastaavat asiakkaiden työnvälityssuunnitelmasta, työhönosoituksista ja työttömyysturvasta.
Alakynteen jääneet psykologit puolestaan ohjaavat työnhakijoita koulutukseen ja työhön. Psykologien antamissa ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluissa painopiste on pyritty pitämään kasvokkain tapahtuvissa ohjauskeskusteluissa.
Palvelun lähtökohtana on asiakkaan elämäntilanteen sekä henkilökohtaisten toiveiden ja valmiuksien syvällinen tarkastelu suhteessa työelämän tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Asiakkailla on ammatinvalinta- ja työllistymisvaikeuksia, monilla myös psyykkisiä ja fyysisiä suuntautumisen rajoitteita. Pelkkä ammatinvalinnanohjaus ei aina riitä, vaan asiakkaan kanssa käydään läpi muitakin ongelmia.
Lakisääteistä ilmaista ammatinvalinnanohjausta voivat työttömien lisäksi saada esimerkiksi alan vaihtoa harkitsevat, työmarkkinoille palaavat kotiäidit ja opintonsa keskeyttäneet.
”Tutkimusten mukaan ammatinvalinnanohjaus on tehokasta työttömyyden torjuntaa”, sanoo Kainuun TE-toimiston psykologi Jaakko Mikkola.
Vaikka työttömyys on vuoden 2005 jälkeen sahannut kahdeksan prosentin molemmin puolin, TE-toimistojen psykologinviroista on viimeisten kymmenen vuoden aikana hävitetty kolmannes: vuonna 2005 TE-toimistoissa työskenteli 272 ammatinvalintaan ja uraohjaukseen erikoistunutta psykologia, vuonna 2013 enää 187.
Psykologit katoavat kaikessa hiljaisuudessa. Useita psykologien virkoja on käytännössä lakkautettu. Osa on niin sanotusti jäissä, eli ne on jätetty täyttämättä.
Joissakin TE-toimistoissa psykologien virkoihin alun perin tarkoitetut määrärahat on käytetty työnvälitysvirkailijoiden palkkaamiseen. Psykologien rekrytointia vaikeuttaa myös psykologien hyvä työllisyystilanne.
Jarmo Ukkonen ei muista, missä suhteessa psykologien ja ammatinvälityksen asiantuntijoita on vähennetty Uudellamaalla. Hän kuitenkin sanoo, ettei hänen aikanaan yhtäkään psykologin virkaa ole muutettu työnvälityksen asiantuntijan viraksi.
”Nytkin on yksi psykologin vakanssi auki Hyvinkäällä.”
Hyvinkään toimipisteessä todella on virka auki, koska siellä aikaisemmin työskennellyt psykologi jäi eläkkeelle. Ukkoselta vain unohtuu kertoa, että Hyvinkään palvelupäällikkö halusi muuttaa kyseisen viran asiantuntijan viraksi.
Asiasta oli ilmeisesti jo sovittu johtoryhmässä, mutta Hyvinkään toimipisteen psykologin ja luottamusmiehen aktiivisen vastustuksen ansiosta virka saatiin pidettyä psykologilla.
TE-toimistoissa psykologien yksilölähtöistä työtä verrataan työnvälitykseen, jossa työpaikkaosoitusten määrä on yksi keskeinen tuloskriteeri.
Psykologi ei kuitenkaan ole jonoa syövä liukuhihna, vaan viettää aikaa jokaisen asiakkaan kanssa ja paneutuu tämän ongelmiin.
Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon pääluottamusmies Tapio Suvanto sanoo, että TE-psykologit ovat jo pitkään kokeneet, että heidän työtään ei arvosteta tarpeeksi.
”Psykologin työ ei ole yläportaalle helposti näkyvää, eivätkä TE-toimiston johto ja hallinto tunne niitä palveluita, joita psykologit tuottavat”, Suvanto sanoo.
Sen lisäksi, että psykologinvirkoja on hävinnyt, myös olemassa olevat psykologipalvelut on pantu syrjään.
Organisaatiouudistuksessa uusitut nettisivut ovat nielaisseet ammatinvalinta- ja uraohjauksen yhteystiedot usean linkin taakse. Ministeriössä työskentelevä Tapio Suvanto sanoo, että hänenkin on hankala löytää palvelua sivuilta.
Kevään yhteishaun jälkeen ammatinvalinnanohjauksen asiakkaiden määrä on selvästi vähentynyt.
Psykologit sanovat, että asiakkaiden on vaikea löytää palveluja ja heillä on tunne siitä, että työnvälityksen asiantuntijoilla ei ole aikaa ohjata palvelua tarvitsevia ammatinvalinnanohjaukseen.
Menettelyssä näkyy tarkoituksenmukaisuus: TE-toimistojen hallinnon linja on välttää markkinoimasta psykologinpalveluita, jotta niille ei luotaisi uutta kysyntää.
Kun työnhakijat eivät löydä palveluita, voidaan sanoa, että asiakkaiden määrä on vähentynyt ja virkoja on perusteltua lakkauttaa.
_______________
Läpinäkyvyyttä Ukkosen tapaan
Jotkut tätä artikkelia varten haastatellut lähteet vetäytyivät kesken kaiken, koska he pelkäsivät työpaikkansa puolesta.
Lähteiden mukaan Mehiläisen kuntoutusjohtajan Aku Kopakkalan irtisanominen kiristi tunnelmaa TE-toimistoissa entisestään. Kopakkala sai potkut, koska hän puhui masennuslääkkeistä työnantajansa linjausten vastaisesti Ylen MOT-ohjelmassa toukokuun lopussa.
Työntekijöiden julkisuuteen antamista lausunnoista on väännetty kättä myös Jarmo Ukkosen johtamassa Uudenmaan TE-toimistossa, jonka johtoryhmälle on ollut epäselvää, kuuluuko sananvapaus myös rivivirkamiehelle. Jukon Tapio Suvannon mukaan johtoryhmän pöytäkirjassa asetettiin rinnakkain ilmaukset ”lojaalius työnantajaa kohtaan” ja ”perustuslain takaama sananvapaus”.
Asia jouduttiin ratkaisemaan ministeriön lakimiehen kanssa, joka vahvisti, että myös virkamiehellä on puheoikeus siitä huolimatta, että hän on velvollinen olemaan lojaali työnantajaansa kohtaan.
TE-toimistoihin on kuitenkin tuotu uudenlaista läpinäkyvyyttä. Organisaatiouudistuksessa uusittiin TE-toimistojen toimitilat, ja vastaanottohuoneissa on nykyään lasiset seinät.
Tapio Suvannon mukaan lasiseinäiset huoneet eivät sovi psykologien vastaanotoiksi eivätkä muutenkaan TE-toimistojen asiakastyöhön, vaan ne loukkaavat yksityisyydensuojaa ja julkisuuslakia.
”Asiakasta ei pitäisi voida tunnistaa ulkopuolelta”, Suvanto sanoo.
Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen puolestaan ylistää vastavalmistuneen Pasilan toimiston avaruutta ja valoisuutta. Hänen mukaansa kritiikki tulee yksittäisiltä työntekijöiltä, jotka eivät ole tottuneet avoimuuteen.
”Siinä on jotain kummallista harhaa, että asiakkaat olisivat siellä ikkunan takana kyttäämässä. Ja jos sinne näkee, niin sittenhän ihmiset näkevät, että siellä tehdään työtä, eivätkä virkamiehet siellä vedä lonkkaa!” Ukkonen naurahtaa.
Psykologit ovat vaatineet, että Pasilan toimipisteen lasiseinäisiin työskentelytiloihin saataisiin läpinäkymättömät kalvot. Uudenmaan TE-toimiston johtoryhmä torjui ehdotuksen.
Muiden toiminnan avoimuutta arvostava Ukkonen on itse vasta muuttamassa Pasilan toimistoon. Hänen työhuoneensa sijaitsee todennäköisesti toisessa kerroksessa, johon asiakkaille ei ole pääsyä.
”Johtajat valitsevat yleensä kerroksesta nurkkahuoneen, jonka ohi on vähän kulkua”, TE-toimistosta kerrotaan.
Jecaterina Mantsinen
Jecaterina Mantsinen
