Facebookissa pankkiiri voi kurkistaa oikeaan elämään & huomata, ettei menetä mitään.

Facebook on pankkiirin ikkuna todelliseen elämään, jota pankkiirilla itsellään ei pitkien päivien takia ole. Jos siis pikkupankkiiri haluaa ottaa yhteyttä niin sanottuihin ystäviin – ihmisiin, joiden kanssa hän aikaisemmassa, työuraa edeltävässä elämässä piti yhteyttä – helpoin tapa on logata sisään tähän amerikkalaiseen hapatukseen.

Lapsena pankkiiri luuli, että aikuisena hänen perspektiivinsä laajenisi ja ystäväpiiri muuttuisi entistä heterogeenisemmaksi. Pettymys oli suuri, kun oppiasteelta toiselle siirtyessään hän huomasi olevansa tekemisissä yhä samankaltaisemman porukan kanssa.

Elämä ei ollutkaan eduskuntasalia muistuttava sateenkaari, vain kapeneva kartio, jossa samantaustaiset ja samaa koulutusta hankkivat samanmieliset ihmiset taputtelivat toisiaan selkään.

Facebookissa mielenkiintoisimpia ovat keskustelut erilaisista poliittisista kuumista perunoista, kuten työn verotuksesta, yritysjohtajien bonuksista sekä subjektiivisesta työttömyyskorvauksesta, eläkerahojen riittävyydestä ja subjektiivisesta lastenhoito-oikeudesta. Eikö vain?

Ei todellakaan. Suurin osa ihmisistä on kiinnostunut kissavideoista, Paolo Coelhon mietelauseista ja Definitive Proof That Rugby Is The Best Sport For Butts -kuvasarjasta. Herää kysymys siitä, käyttävätkö Facebookia todella ne samat intohimoiset ihmiset, joiden kanssa minä kouluni kävin.

Yhteiskunnallisia aiheita kommentoidaan mutu-tuntumalla ilman pienintäkään ymmärrystä aiheesta tai siihen vaikuttavista asioista. Lisäksi ryhmäpaine on yhtä tiukkaa kuin ala-asteen pihalla, jossa kaikkien pitää olla samaa mieltä – faktoista viis. Joukossa tyhmyys tiivistyy.

Oma Facebook-kartioni on täynnä korkeasti koulutettuja ihmisiä, joiden pitäisi olla kyvykkäitä ajattelemaan omilla aivoillaan.

Silti erilaiset rokotusvastaiset humpuukitutkimukset leviävät kulovalkean tavoin, politiikasta puhuvat ainoastaan aktiivisesti itseään promoavat poliitikot ja loput postaavat vegaanipropagandavideoita kuolevista eläimistä, koska on in olla eläimien puolella.

Onneksi Facebook on yhtä helppo sulkea kuin se on avata. Yhteiskunnan tulevaisuus ja ”todellinen elämä” näyttää Facebookin perusteella niin kehittymättömältä, että pankkiiri jää mielellään omalle planeetalleen, maksimoi voitot ilmaiseksi koulutettujen aivojaan käyttämättömien ”ystäviensä” selkänahan kustannuksella ja ajattelee, että se on niille ihan oikein.

Ignorance is a bliss.

Banker Wanker