Hörhöilyn ydin lähestyy.
Suomen spacerockin keulayhtye Hidria Spacefolk on jälleen tarjoillut meille mannaa. Kahden vuoden takaisen Symbiosis-debyyttilevyn jälkeen on tapahtunut paljon kehitystä ja hyvä niin. Balansia onnistuu olemaan yhtä aikaa sekä ehjä paketti että totaalinen härö-folk-etno-avaruusrock-levy. Elektronisen- ja maailmanmusiikin elementtejä yhdistetään nerokkaasti rockiin ja taaksejääneitä ovat myös keväällä ilmestyneen remix-albumin vierailevat tähdet. Tämä sukkula on matkalla Plutoon omin voimin.
Hidria Spacefolk: Balansia. Silence.
Viisi tähteä.
Joskus mullistavat ideat muuttavat maailmaa, ja joskus eivät. Ajatus pyykkitelineistä lähtevästä naputtelusta vahvistimen läpi johdettuna on varmasti mullistava, mutta muuttaako se maailmaa? Cleaning Womenin toinen täyspitkä on tehty lähes kokonaan venäläisen vuonna 1924 valmistuneen Marsin asukeista kertovan Aelita-mykkäfilmin pohjalle. Levyn mukana on lyhennelmä filmistä, ja se toimii kuin Tolu. 80 vuoden vierähtäminen filmin ja musiikin syntymisen välillä ei tunnu missään, tunnelman välittäjänä tämä musiikki on täydellistä. Ikävä kyllä, tätä samaa tunnelmaa ei löydy levyltä pelkän musiikin voimalla, jotain jää puuttumaan ja draamankaari vaappuu.
Cleaning Women: Aelita. BV2.
Kolme tähteä.
Tämä yhden miehen suomipsykedeliapläjäys saa suupielet nousemaan ylöspäin kuin iloisen intian-elefantin kärsän. Beatlesmäinen instrumentaalinen avausraita We could be everywhere kertoo heti, mistä tässä levyssä on kyse. Naiivit sanoitukset mystifi oivat luonnon monimuotoisuutta, kertovat mm. ystävältä saadusta korusta ja kevään odotuksesta. Olisi kyllä ollut vielä hauskempaa, jos Jaire olisi turinoinut myös suomeksi. Näitä intuitiivisiä runoja Jaire säestää sitarein ja gitarein melko lempein ottein. Levyn saundit ovat miellyttävän orgaaniset. Levyä kuunnellessa mieleen palaavat mm. Pink Floyd, Syd Barrettin soolotuotanto ja Frank Zappan Freak out -levy. Rehti luonnonpsykedeelinen trippi alusta loppuun.
Octopus Syng: Beyond the karmadelic coldness, there´s the lovedelic warmth. Soundhawk records.
Kolme tähteä.
Hörhöilyn ydin lähestyy, Veljeni Valas on jazz-, free-, ambient- ja maailmanmusiikkivaikutteita yhdistelevä trio. Vaikka äkkiseltään yhdistelmä saattaa kuulostaa pelottavalta, on lopputulos mahtava. Täydellisen rentouttava äänimaisema tekee juuri sen, missä kaikki new age -rentoutumislevyt epäonnistuvat, se rentouttaa. Tämän kanssa jaksaa jumittaa loputtomiin sohvanpohjalla, eikä huomisesta ole huolta.
Veljeni Valas
Viisi tähteä.
MP4 edustaa nuoren polven jazz-osaajiemme kärkikaartia ja maailmalla kilpailuissakin palkittuja ovat. Tuotos on helvetin hyvää ja menevää fuusiojazzia, keitokseen aineksia ovat pop, soul, funk ja r&b, jazzia unohtamatta. Rento ote jatkuu läpi levyn, joka edustaa varsin hyvin tämänpäivän jazzia, kuitenkaan unohtamatta kumartaa edeltäjilleen. Ajoittain ei voi välttyä ajattelemasta Miles Davisin 60–70-lukujen taitteen tuotoksia. Kuitenkaan tämä ei ole plagio, omilla jaloilla seisoskellaan tukevasti ja kaikien chilliä ja lungia jaskaa diggaavien kannattaa höristää korviansa, ja vauhdilla.
MP4: Central Playa. Texicalli Records
Neljä tähteä.
Matti Berg & Jari Tamminen
