Maajoukkueiden kohtaamisia voisi pitää vesitettynä sodankäyntinä. Arvostelussa elokuva Invictus – Voittamaton.

Maajoukkueiden kohtaamisia voisi pitää vesitettynä sodankäyntinä. Sivistyneiden valtioiden ei sovi sotia pienistä, mutta kansalaisille pitää kuitenkin osoittaa oman maan erinomaisuutta. Urheiluotteluun kulminoituu siis paljon muutakin kuin mitä kentällä tapahtuu.

Vuonna 1986 Argentiina ja Englanti kohtasivat toisensa jalkapallon MM-turnauksessa, neljä vuotta aiemmin maat kohtasivat Falklandin sodassa. Argentiina hävisi sodan, mutta voitti jalkapallossa ja pudotti Englannin jatkosta. Voiton merkitystä kansakunnalle ei voi liikaa korostaa. Maradonan tekemä ”Jumalan käsi” -maali vain kruunasi legendan.

Vuonna 1995 Etelä-Afrikka järjesti rugbyn MM-turnauksen. Apartheid-hallinnon aikana rugby oli ollut puhtaasti valkoisen yläluokan laji, johon ruumiillistui mustan väestön silmissä rotusorto. Kun tuore presidentti Nelson Mandela tuki avoimesti maansa rugbyjoukkuetta, hän onnistui muuttamaan rugbyturnauksen poliittiseksi työkaluksi, jolla yhdistää kansakunta.

Ei kuitenkaan kannata innoissaan unohtaa realiteetteja ja urheilun rajallista vaikutusta maailman menoon. Falklandin saaret kuuluvat edelleen siirtomaaisäntä Britannialle. Etelä-Afrikka valmistautuu 15 vuotta rugbyn MM-turnauksen jälkeen järjestämään jalkapallon MM-turnauksen yhteiskunnan ollessa totaalisen kaaoksen tilassa. (JT)

Clint Eastwood: Invictus – Voittamaton. Ensi-ilta 5.2. Neljä tähteä.

Jari Tamminen