Lukuaika: 2 minuuttia

Inkkarit voittivat

Amazonian intiaanit ottivat erävoiton oikeudessa öljy-yhtiö Chevronista. Ecuadorissa jännitetään nyt, miten käy öljynporaajien kiikaroiman Yasunin kansallispuiston.

Intiaanit saivat erävoiton jo 18 vuotta jatkuneessa ”vuosisadan ympäristöjutussa”, kun ecuadorilainen tuomioistuin määräsi öljy-yhtiö Chevronille yli yhdeksän miljardin dollarin sakot sademetsän ekokatastrofista.

Tuomio on historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa intiaaniheimot ovat haastaneet monikansallisen yritysjätin oikeuteen maassa, jossa rikos on tapahtunut – ja voittaneet.

Nueva Lojan kaupunki tunnetaan myös nimellä Lago Agrio, ”kitkerä järvi”. Nimi juontuu öljynporauksesta alkaneista ”kitkeristä ajoista”, sillä sitä ennen aluetta kutsuttiin ”Lago Dulceksi”, makeaksi järveksi.

Nueva Lojan tuomari Nicolás Zambrano määräsi Chevronille historian suurimmat sakot historian pahimmasta ympäristökatastrofista.

Öljyjatti ei hevin taivu maksamaan, sillä yhtiön edustaja kommentoi tuomiota tuoreeltaan ”laittomaksi ja mahdottomaksi panna toimeen”. Chevron aikoo valittaa tuomiosta.

Molemmat tahot syyttävät toista osapuolta vilpistä. Chevronin mukaan oikeusistuin on korruptoitunut.

Intiaanien lakimiehen Pablo Fajardon arvion mukaan taas Chevron on käyttänyt yli 700 miljoonaa dollaria puolustukseensa ja viimeiset 18 vuotta poliittisten suhteiden luomiseen ja lobbauskampanjoihin.

Intiaaneja edustava järjestö piti tuomiota ”oikeansuuntaisena, mutta täysin riittämättömänä”.

Intiaanit korostavat, etteivät he tavoittele taloudellista hyötyä oikeustaistelullaan. Pääosa korvaussummasta menee maaperän puhdistukseen. Noin miljardi on varattu asukkaiden syöpäsairauksien hoitoon. Loput menevät pitkäaikaiseen terveysrahastoon, pohjaveden puhdistukseen ja puhtaan juomaveden kuljettamiseen.

Chevron tuomittiin myös tunnustamaan rikoksensa ja osoittamaan julkinen anteeksipyyntö ympäristökatastrofin uhreille. Tätä öljy-yhtiö ei ole vielä tehnyt.

Öljynporauksen aiheuttamat tuhot Amazoniassa ovat vertaansa vailla. Viime vuoden öljykatastrofi Meksikonlahdella tai surullisenkuuluisan Exxon Valdez -öljytankkerin karilleajo Alaskassa 1989 kalpenevat sademetsän tuhonneiden myrkkyhöyryjen ja öljyjärvien rinnalla.

Pahimmasta rikoksestaan öljynporaajia ei ole vielä tuomittu. Öljy-yhtiöiden saapuminen Amazonian viidakkoon 1960-luvulla johti kahden etnisen ryhmän, tetetesien ja sansahaurisien, katoamiseen kartalta.

Ecuadorissa Chevronia pidetään yhtenä syyllisenä näiden kahden intiaaniheimon vaiettuun kansanmurhaan. Eristyksissä eläneet heimot menettivät maansa öljyteollisuudelle, ja kun intiaanit alkoivat levittää julkisuuteen tietoa öljynporauksen ympäristötuhoista, hävitettiin heimot jäljettömiin.

Amazonian viidakossa Chevronin tuhoaman alueen kupeessa sijaitsevaa Yasunin kansallispuistoa voisi kuvailla paratiisiksi maan päällä. Yasunin alueella on planeetan rikkain biodiversiteetti, siellä on enemmän eliölajeja kuin koko Euroopassa yhteensä.

Silmänkantamattomiin jatkuvan trooppisen puu- ja liaanimeren alla on jättimaiset öljyvarat.

Yasunin musta kulta saattaa osoittautua kirouksen sijaan siunaukseksi. Vuonna 2007 ympäristöaktiivit saivat Ecuadorin hallituksen kannattamaan historiallista aloitetta, joka voi pelastaa paratiisin tuholta.

Aloitteen idea on yksinkertainen. Ecuador sitoutuu jättämään kansallispuiston öljyn poraamatta, jos kansainvälinen yhteisö sitoutuu kompensoimaan osan menetetyistä öljytuloista. Asia on yhteinen, Amazonian sademetsä muodostaa maailman keuhkot.

Yasuni ITT -aloitetta luonnehditaan Kioton jälkeiseksi ympäristöpolitiikaksi, sillä tavoite ei ole maksaa tuhojen korjaamisesta, kuten metsien uudelleenistutuksesta, tai päästöpoliittisesta uudelleenjärjestelystä, kuten päästökauppa. Aloitteen idea on ympäristötuhojen ennaltaehkäisy.

Aloite herättää silti kysymyksiä. Jos rikkaat teollisuusmaat sitoutuvat maksamaan Ecuadorille siitä, että se jättää öljyvarannot maan alle, mikä takaa sen, ettei seuraava hallitus päätä kuitenkin porata öljyä ja tuhota kansallispuistoa?

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Tällä hetkellä Saksa on ainoana maana sitoutunut projektiin, ja se on onnistunut hankkimaan vasta yhden prosentin tavoitellusta rahoituksesta.
Chevronin tuomio ja ympäristötuhojen puiminen on kuitenkin antanut aloitteelle uutta nostetta. Muun muassa YK:n pääsihteeri Ban-Ki Moon toivoi aloitteelle kansainvälisen yhteisön tukea.

Juan José Aguilar & Raisa Musakka

  • 30.5.2011