Vuonna 2010 venäjänkielisten määrä Suomessa rikkoi 50 000 rajan. Luvun ennustetaan tuplaantuvan kymmenessä vuodessa, vaikka paluumuuttojono lakkautettiin virallisesti 1.7.2011.
Vuonna 2010 venäjänkielisten määrä Suomessa rikkoi 50 000 rajan. Luvun ennustetaan tuplaantuvan kymmenessä vuodessa, vaikka paluumuuttojono lakkautettiin virallisesti 1.7.2011.
Vuonna 2020 Suomessa on 100 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa asukasta. Tuleeko heille tarve perustaa venäläinen kansanpuolue ruotsinkielisten tapaan? Ovathan venäläiset olleet erottamaton osa suomalaista yhteiskuntaa jo yli 200 vuotta. Tai pikemminkin näkymätön osa. Jopa näkyvimpiä heistä on pidetty ensisijaisesti suomalaisina, joilla on ”venäläiset juuret”.
Ketkä nykyään nähdään venäläisinä? Pääasiassa paluumuuttajat, joilla on suomalaiset juuret ja muun maan passi. Ja kaikki, jotka puhuvat venäjää, entisyydestään riippumatta.
Nämä ”venäläiset” ovat entisen Neuvostoliiton eri kolkista kerääntynyt kirjava porukka, jolle yhteistä on vain kieli (ehdottomasti) ja kulttuurikokemus (suhteellisesti). Suuri osa näistä ihmisistä haluaa näkymättömiksi. Eli suomalaisiksi. Melko olemattomat edellytykset puolueen perustamiseen, eikö?
Tähän voi vastata, ettei etninen perusta tee puoluetta vaan yhteinen ajatus, aate.
Kävisikö aatteeksi vaikka venäjän kielen säilyttäminen ja yleisesti monikulttuurisuuden tukeminen Suomessa? Venäjänkieliset ovat sisäisesti monikulttuurinen ryhmä ja sopisivat hyvin sellaisen puolueen perustajiksi.
Mutta miksi sitten juuri venäjänkielisten russian.fi-nettiportaalin väki vastusti jyrkästi vuonna 2010 siirtolaisparlamenttia yhdessä perussuomalaisten Freddy von Vonterghemin kanssa ja jätti asiasta adressin kansliapäällikkö Ritva Viljaselle? Miksi venäjänkieliset uussuomalaiset ehdokkaat saivat viimeisissä eduskuntavaaleissa harmillisen vähän ääniä, vaikka mainostivat itseään hartaasti venäjänkieliselle yleisölle lehdistön ja sosiaalisen median avulla?
Siksi, että venäjänkieliset eivät luota poliitikkoihin. Tämä lienee monien venäjänkielisten vahvimpia yhteisiä kulttuurikokemuksia entisistä kotimaistaan Virosta Kazakhstaniin.
Venäjänkielinen ehdokas nähdään omassa kieliyhteisössään valitettavan usein yhteiskunnan ja vähemmistön hyväksikäyttäjänä. Pyrkimystä vaikuttaa ei hyväksytä. Harvat venäjänkieliset kunnanvaltuutetutkin on varmaankin valittu suomalaisten äänin.
Mikä puolue voi syntyä yhteisössä, jonka jäsenet ovat tottuneet näkemään puolueen joko hallitsevana ja korruptoituneena kokonaisvaltaisena rakenteena tai huutavana marginaaliryhmänä?
Tästä syystä venäläistä kansanpuoluetta ei tule Suomeen todennäköisesti koskaan. Vaikka kuinka paljon venäläisiä tulisi.
Polina Kopylova
