Itse koettu historia kansien välissä
Itse koetun aikalaishistorian tallentaminen on yksi suosituimmista sarjakuvaromaanien aiheista.
Kiinnostavia tulokkaita genreen ovat poliittista vallankäyttöä nimierkkien takaa tallentavat iranilaiset maastamuuttajat Amir & Khalil teoksellaan Zahran paratiisi sekä ranskalaiset Christopher Blain ja Abel Balzac sarjakuvaromaanisarjan aloittavalla kirjallaan Ulkoministeriö – Diplomaattisia merkintöjä .
Blain tunnetaan historiallisesta sarjakuva-albumisarjasta Maalari ja merirosvo, nimimerkin Abel Balzac takaa taas löytyy eläkkeelle jäänyt ulkoministeriön virkamies.
Zahran paratiisi kertoo viranomaisten harjoittamasta fyysisestä väkivallasta, Ulkoministeriössä taas pyöritellään papereita. Kummassakin todellisuudessa selvitään löytämällä oikeat liittolaiset.
Zahran paratiisissa äiti ja veli etsivät mielenosoituksessa kadonnutta nuorta Mehdi-poikaa. On kesäkuu Iranissa vuonna 2009. Etsintä ulottuu ruumishuoneilta oikeussaleihin ja kaduilta kovalevyille. Samalla paljastuu, kuinka kansaa pidetään kurissa väkivallalla. Virallisesti kukaan ei tiedä Mehdistä mitään, mutta oikeanlaiset lahjat oikeille ihmisille tuovat tietoa pojan kohtalosta.
Zahran paratiisi ilmestyi aluksi nettisarjakuvana, ja osia siitä voi lukea verkossa suomeksikin. Kirjan takana on laaja sanastoa, kulttuuria ja aikalaishistoriaa selittävä osio.
Blainin ja Lanzacin Ulkoministeriö -sarjan avaus Diplomaattisia merkintöjä kertoo eurooppalaisen hallinnon abstraktimmasta vallankäytöstä.
Päähenkilönä on nuori ministerin avustaja, jonka tehtävänä on puheiden kirjoittaminen. Ensimmäinen osa on vähäeleinen työpaikkadraama, jossa jännite syntyy siitä, kuinka pomo muuttaa mieltään ja alaiset yrittävät totella parhaansa mukaan.
Ulkoministeriö-albumissa vallankäyttö näyttäytyy symbolisena pelinä, joka häivyttää kohteensa. Vaikka Zahran paratiisiin verrattuna tämä vallankäyttö on leppoisaa ja humoristista, siinäkin sivutaan väkivallan hallinnointia, kun ulkoministeri päättää vaikkapa kuinka maassa reagoidaan väkivaltaiseen konfliktiin ulkomailla.
Eurooppalaisena sankarina hän tietysti pyrkii välttämään väkivaltaa. Zahran paratiisissa taas näytetään väkivaltaa vankiraiskauksineen ja hirttonostureineen ja kysytään, millaisia ovat johtajat, jotka tekevät näin alamaisilleen.
Miia Vistilä
Amir & Khalil: Zahran paratiisi. Like 2011. 200 s. Viisi tähteä.
Blain & Lanzac: Ulkoministeriö – Diplomaattisia merkintöjä. WSOY 2012. 96 s. Kolme tähteä.
Miia Vistilä
