Lobbari Jorma Ollila johtaa tiemaksutyöryhmää.
Liikenneministeri Merja Kyllönen arvioi liikenteen hinnoittelun selvittämisen hallituskautensa tärkeimmäksi asiaksi.
”Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän selvittämään, miten päästään kohti oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä. Työryhmän puheenjohtaja on Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila”, ministeriöstä tiedotettiin helmikuussa.
Tiedotteessa jätetään häveliäästi mainitsematta, että puheenjohtajan sidosryhmiin kuuluu muutakin.
Ollila on Royal Dutch Shell Plc:n hallituksen puheenjohtaja, hän oli vuosia Ford Motor Companyn hallituksen jäsen ja UPM-Kymmene Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja.
Ollila tunnetaan kahden korkeantason lobbausorganisaation, Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n ja European Round Table of Industrialists (ERT) -ryhmän, jäsenenä.
Työryhmän sihteeri, liikenneneuvos Tuomo Suvanto toistaa ministeri Kyllösen tiedotteessa olleen ilmoituksen, että ministeri ”antaa työryhmälle täyden tuen” ja ”työrauhan”.
Ollilan työnantaja, Shell, väittää olevansa huolestunut ilmastonmuutoksesta, mutta se investoi lähes yksinomaan uusien öljyvarantojen löytämiseen. Shell myös jarruttaa aktiivisesti ilmastotoimia maailmalla.
Ollila on Durbanin ilmastoneuvottelujen yhteydessä 5. joulukuuta 2011 nimetty maailman likaisen tusinan kärkinimeksi ilmastonsuojelun estämisessä.
Maailman huippujohtajiin kuuluvalla Ollilalla tuskin on löysää aikaa. Hänen tuntipalkkansa vuoden 2010 ansiotulojen mukaan on noin 800 euroa. Mikä saa hänet kuluttamaan aikaansa tällaisen työryhmän vetäjänä?
Olisiko se mahdollisuus vaikuttaa siihen, että henkilöautoliikenne ei vähene esimerkiksi julkisen liikenteen hyväksi, ja mahdollisuus luoda valtava it-teknologiaan perustuva valvontabisnes, jossa Suomi toimii koekaniinina ja markkina-alue käsittää vähintään koko Euroopan?
Kysymysten oikeutusta vahvistaa Ollilan yhteys alansa maailman suurimpiin kuuluvaan UPM-Kymmeneen. UPM investoi 150 miljoonaa euroa maailman ensimmäiseen biojalostamoon, joka valmistaa puupohjaisia, kehittyneitä biopolttoaineita.
UPM:n biojalostamon tuotantokapasiteetti tulee olemaan 100 000 tonnia vuodessa. Tämä vastaa 120:tä miljoonaa litraa biopolttoaineita. Tuotanto alkaa vuonna 2014. Yhtiön verkkosivuilla todetaan: ”Päätuote on kehittynyt biodiesel liikennekäyttöön”.
Biopolttoaineet ovat liikenteessä tietyin varauksin ilmastokriisin kannalta parempi vaihtoehto kuin raakaöljypohjaiset polttoaineet.
Öljyn vähentyessä maailman kasvukelpoinen maaperä ei riitä autoliikenteen polttoaineiden tarpeisiin, jos henkilöautojen määrän kasvun annetaan jatkua entiseen tapaan.
Yksin ruoantuotantotarpeet rajoittavat maankäyttöä. Pitkällä aikavälillä tarvitaan muutoksia liikennemäärissä.
_______________
Kysymys Kyllöselle
Voima halusi kysyä liikenneministeri Merja Kyllöseltä, eikö hän näe ongelmana Jorma Ollilan vahvoja sidoksia auto-, polttoaine- ja viestintäteknologian yrityksiin.
Olisimme kysyneet, millainen prosessi valinnasta käytiin.
Ministerin erityisavustaja Jyri Kuusela ilmoitti, että kysymykset eivät liity asiaan eikä niihin vastata. Jatkokysymykseen, eikö tärkeän työryhmän puheenjohtajan valinta ole perustellusti kansalaisia kiinnostava kysymys, Kuusela totesi ykskantaan: ”Ei.”
Onko liikenne- ja viestintäministeriön toimintakulttuuri muuttunut päätöksenteon läpinäkyvyyttä heikentävään suuntaan?
Siksi kysymme nyt julkisesti:
Liikenneministeri Merja Kyllönen, etkö todellakaan näe ongelmana sitä, että ministerikautesi tärkeimmän työryhmän puheenjohtaja on sidoksissa yksipuolisesti liikennettä lisäävään teollisuuteen?
Olli-Pekka Haavisto
