Björn Wahlroos haluaa varmistaa, että vähemmistöt pidetään aisoissa.
Ruben Stiller: Kun puhutte enemmistön tyranniasta, miten tämä enemmistön tyrannia heijastuu median logiikkaan? Siis olemmeko me täällä enemmistötyrannian edustajia?
BW: ”Keskeisin elementti kaikissa demokratioissa on ollut edustuksellinen demokratia, jolla on haluttu pitää enemmistön tyrannia aisoissa. Edustuksellisen demokratian perusajatus on se, että kansa ei päätä, mutta kansa saa valita ne, jotka päättävät. Käytäntö on muuttunut. Mistä se johtuu? Mediasta. Ihmiset pystyvät valvomaan edustajansa toimintaa paljon paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Samalla edustajien liikkumavara on muuttunut olemattoman pieneksi. Media on eliminoinut poliitikkojen pelivaran tai ainakin voimakkaasti rajoittanut sitä.”
Kimmo Jylhämö: Aki Kaurismäki vaati The Guardian -sanomalehden haastattelussa rikkaimman yhden prosentin tappamista. Hän viittasi aika suoraan sellaiseen finanssipääomaan, jota sinäkin edustat. Yhtä lailla ympäri maailmaa arabikevään jälkeinen Occupy Wall Street -liike syyttää finanssipääomaa. Mistä se kertoo, että tämänkaltaisia kommentteja tulee akateemikolta?
BW: ”Jos mikään on tullut ilmeiseksi, niin se, että Occupy Wall Street on se yksi prosentti ja me muut olemme se 99. Toiseksi, ja vakavalla ja samalla hyvin surullisella äänellä, mun mielestä on tietenkin täysin käsittämätöntä, että The Guardian julkaisee Kaurismäen tappokehotuksen. Olemmeko tosiaan keskustelussa, jossa on legitiimiä sanoa jotain tällaista?”
KJ: Tulkintasi finanssikapitalismin kriisistä on se, että finanssikapitalistit eivät ole tehneet virheitä. Samalla sinun edustamasi pääoma, joka nytkin puhuu ja jota me kaikki täällä kuuntelemme ja jonka viestejä viestimme eteenpäin, vetäytyy kokonaan vastuusta ja syyttää kaikesta löperöä julkista taloutta. Argentiina ja Islanti ovat esimerkkejä talouksista, jotka ovat nousseet finanssikriisistä omilla keinoillaan. Kirjassasi nämä ohitetaan ja ikään kuin sanotaan, että vapaa markkinatalous tuottaa parhaan mahdollisen tilanteen.
BW: ”Jos luulet että minun maailmassani Argentiina tai Islanti, tai ne muut esimerkit joita mainitsit, edustaisivat vapaata markkinataloutta, niin voin vain pahoitella. Näin ei ole. Minä haluan vapaan markkinatalouden, minä haluan markkinatalouden, jossa vastuullisesti tehdään työtä yhteiseksi hyväksi vapaassa vaihdannassa. Minä en halua sitä tyranniaa, jota esimerkiksi mainitsemasi Argentiina edustaa.”
Haastattelu on tehty Björn Wahlroosin kirjan Markkinat ja demokratia lehdistötilaisuudessa huhtikuussa.
Kimmo Jylhämö