Arvostelussa Maria Syvälän teos Katuturan lapset.

Kirjailija-toimittaja Maria Syvälä ja kuvaaja Lauri Dammert vierailivat Namibian pääkaupungissa Windhoekissa ja järjestivät siellä taidetyöpajan lapsille, jotka asuvat slummimaisissa olosuhteissa. Työpajoista he koostivat kirjan Katuturan lapset – lempipaikkoja hökkelikylässä, jossa kukaan ei halua asua.

Pieni kirja on täynnä kuvia: hökkelitaloja, hiekkaa ja lapsia.

Teos on myös pohdiskeleva katsaus kehitysyhteistyöhön: mitkä ovat ne syyt, että lähdetään tekemään projektia kehittyvään maahan ja miten ylittää elitismin kynnyksen? Sen, ettei luo turhia toiveita ihmisille, joilla ei sitten kuitenkaan ehkä ole todellisia mahdollisuuksia ryhtyä valokuvaajaksi. Syvälä ja Dammert jakavat saamansa ohjeen: eikö se riitä, että kulkee hetken aikaa toisten kanssa, ei voi ottaa harteilleen vastuuta kaikesta.

Teos on myös herkkä kuvaus Syvälän kokemasta keskenmenosta, ja sitä kautta laajemmin kuvaus lasten paikasta elämässä ja perheessä niin Suomessa kuin Namibiassakin.

Maria Syvälä: Katuturan lapset. Robostos 2012. 114 s. Neljä tähteä.

Hannele Huhtala