Suuryritykset & ulkomaat maksavat Ecuadorille öljyn pitämisestä maan alla.
Amazonin sademetsässä sijaitsevan Yasunín kansallispuiston eläin- ja kasvilajien kirjo on ainutlaatuinen. Yhdellä hehtaarilla sademetsää voi kasvaa yli 650 puulajia, mikä on enemmän kuin koko Pohjois-Amerikassa yhteensä.
10 000 neliökilometrin laajuisessa kansallispuistossa elää myös huarani-alkuperäiskansaan kuuluvia kyläyhteisöjä sekä kaksi ulkomaailmasta eristäytynyttä heimoa, tagaerit ja taromenanet.
Puiston rahallinen arvo mitataan kuitenkin raakaöljyssä. On arvioitu, että jopa 20 prosenttia Ecuadorin öljyesiintymistä sijaitsee Yasunín hedelmällisen maaperän alla. Sillä on merkitystä: viime vuonna öljyn osuus Ecuadorin viennistä oli 58 prosenttia.
Nyt ulkomailta haetaan rahoitusta, jotta Yasunín sademetsäalueen 846 miljoonan barrelin öljyvarat voidaan säilyttää koskemattomina. Rahoituksella halutaan kattaa puolet käyttämättömän öljyn arvosta, eli noin 3 600 miljoonaa dollaria. Suojelulla vältetään hiilidioksidipäästöjä 400 miljoonan tonnin edestä.
Projekti on nosteessa: esimerkiksi toukokuun alussa Saksan hallitus ilmoitti lahjoittavansa siihen 34,5 miljoonaa euroa.
”Tällä hetkellä neuvottelemme Unileverin, Philipsin ja Siemensin kaltaisten yritysten kanssa yhteistyöstä”, kertoo Yasuní-ministeri Ivonne Baki.
Eri maiden öljy-yhtiöt ovat toimineet Yasunín alueella 1930-luvulta lähtien. Öljyntuotannolla on ollut paikoin tuhoisa vaikutus herkkään ekosysteemiin. Esimerkiksi monikansallinen Texaco joutui lopettamaan öljyntuotannon Yasuníssa 1990-luvulla, kun selvisi, että yritys oli saastuttanut laajasti metsän pohjavesiä ja maaperää.
Syvällä Yasunín sademetsässä Tiputinin kylässä eläkeikäinen Washington Llori kertoo useiden ihmisten ja eläinten kuolleen saastuneen veden aiheuttamiin sairauksiin.
”Heikoimmat, kuten lapset ja vanhukset, sairastuivat syöpään. Öljy-yhtiöt tarjoavat kaivattuja työpaikkoja, mutta aiheuttavat melu- ja muita haittoja. Tuhot jäävät yhtiöiden lähdettyäkin.”
Llori pitää suojeluhanketta suuressa arvossa.
”Hengitän täällä puhdasta ilmaa. Elämä sademetsässä tarkoittaa terveyttä ja rauhaa.”
Aivan Perun rajan tuntumassa elää pieni Yana Yacun quichwa-yhteisö. Kylässä on koulu, mutta puhdasta vettä saadaan satunnaisesti eikä sähköä ole.
Opettaja Fausto Ajon kertoo, että öljy-yhtiöt tarjoavat alueella helpon elinkeinon, sillä viljelytuotteiden ja kalan kuljetuskustannukset markkinoille syövät melkein kaiken tuoton.
Ajonin mukaan hallituksen pitäisi luoda paikallisiin yhteisöihin projekteja, kuten eläinten kasvatusta sekä maissin, riisin, kahvin ja kaakaon viljelyä.
”Nyt alueen luonnonvarojen tuotto kasautuu suuriin kaupunkeihin, eikä meille tule mitään”, Ajon kertoo.
Yasuní-hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda kansallispuiston alueelle töitä ekoturismin ja luomuviljelyn parissa. Toteutuminen on kuitenkin kansainvälisten rahoittajien varassa.
Ecuadorin presidentti Rafael Correa on kampanjoinut näyttävästi Yasuní-hankkeen puolesta. Ecuadorin ilmastokauppamalli on saanut huomiota myös siksi, ettei kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ole onnistuttu luomaan jatkoa Kioton sopimukselle. Uudet ideat ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ovat tarpeen.
Saksan, Italian, Espanjan, Belgian ja Turkin hallitukset ovat myöntäneet rahallista tukea hankkeelle. Tukijoukkoihin kuuluvat niin Coca-Cola kuin lukuisat julkisuuden henkilöt, arkkipiispa Desmond Tutusta Neuvostoliiton entiseen presidenttiin Mihail Gorbatšoviin.
Riippumattoman tutkimuslaitoksen viimevuotisen kyselyn mukaan 84 prosenttia ecuadorilaisista kannattaa hanketta.
Kansainvälisesti projektiin suhtaudutaan kuitenkin myös varauksellisesti. Yasunín suojelu saa kannatusta vihreiltä puolueilta ja ympäristöjärjestöiltä, kuten WWF:ltä ja Greenpeacelta, mutta vasemmistolaisen Correan politikointiin halutaan ottaa etäisyyttä. Toiset kriitikot näkevät suojeluhankkeen osana suuryritysten julkisivun kiillotusta ja viherpesua.
Suomen ulkoministeriöstä kerrotaan, että innovatiivista hanketta seurataan mielenkiinnolla, mutta toistaiseksi tukea ei olla myöntämässä.
Anna Saraste
