Unkarissa eletään synkkiä aikoja, toteaa Budapestissa työskentelevä yhteiskuntatieteilijä. Hän ei uskalla puhua omalla nimellään.

Artikkelia muokattu 12.2. klo 11.30. 10 Pelottavinta Unkarissa -tekstin kohtien 1. ja 9. osalta. Tarkemmat tiedot oikaisussa alla.

Keväällä 2011 Unkarin hallitus päätti muuttaa Budapestin lentokentän nimen: iät ajat Ferihegyinä tunnetusta rakennuksesta tulisi Liszt Ferencin kansainvälinen lentokenttä, koko nimeltään Budapest Liszt Ferenc Nemzetközi Repülõtér.

Paikannimistä päättävä, kielitieteilijöistä ja historioitsijoista koostuva lautakunta vastusti ehdotusta äänin 20-1. Heidän ehdotuksensa oli vanhan nimen mukanaan säilyttävä versio Liszt Ferenc Nemzetközi Repülõtér, Budapest-Ferihegy.
Asiantuntijoiden mielestä hallituksen nimiehdotus oli kieliopillisesti hankala. He myös pitivät vanhan nimen säilyttämistä uuden osana tärkeänä, koska vanha nimi on ihmisille tuttu.

”Hallitus kuitenkin seisoi nimenmuutoksen takana, ja se toteutettiin. Eikä siinä vielä kaikki”, sanoo kolmekymppinen unkarilainen yhteiskuntatieteilijä.

”Ne lautakunnan jäsenet, jotka olivat työskennelleet valtion viroissa, menettivät työpaikkansa, ja itse lautakunta lakkautettiin. Tämä on osoitus siitä, miten absurdiksi tilanne on mennyt.”

Anekdootilla yhteiskuntatieteilijä selittää sitä, miksi hän ei kerro tässä haastattelussa omaa nimeään, vaan käyttää nimeä Dávid Kovács.

”Seisoisin mielelläni nimelläni sanojeni takana, mutta työpaikkani voisi menettää rahoituksensa.”

Tästä puhutaan kansainvälisessä mediassa aina välillä, muttei tarpeeksi usein: keväällä 2010 oikeistopopulistinen Fidesz-puolue sai Unkarin parlamenttivaaleissa hieman yli puolet äänistä mutta vaalitavan vuoksi 68 prosenttia parlamenttipaikoista.

Yli kahden kolmasosan enemmistö parlamentissa on tarkoittanut, että puolue on voinut säätää uusiksi kaikki haluamansa lait, myös perustuslain. Sen ei ole tarvinnut piitata yleisestä keskustelusta, oppositiosta, asiantuntijoista tai kansalaisyhteiskunnasta. Sekä vuonna 2011 että 2012 säädettiin ennätysmäärä lakeja.

Kovács kertoo, että Fidesz tuo suuren osan laeista parlamenttiin yksittäisten edustajien aloitteina, ei hallituksen aloitteina.

”Tällainen menettely on hallituksen kannalta yksinkertaisempi ja nopeampi. Sen ei tarvitse kuulla alan asiantuntijoita tai etujärjestöjä. Hallituspuolue perustelee käsittelytapaa sillä, ettei kansa äänestänyt kahden kolmasosan enemmistöllä valtaan asiantuntijoita vaan Fideszin.”

Lisäksi Fidesz perustelee yksittäisten kansanedustajien aloitteiden käyttämistä taloustilanteella ja rahan säästämisellä. Jos kansanedustaja valmistelee aloitteen yksin, sen sisällöstä tulee usein epämääräinen. Tuoreita lakeja onkin päädytty muokkaamaan vielä 24 tunnin sisällä niiden hyväksymisestä.

Kovács kertoo, että eräässä tapauksessa esimerkiksi sähköverkkoja koskevaa lainsäädäntöä oli jo ehditty muuttaa tavalla, joka oli muutosta ehdottaneen edustajan kotipaikkakunnalle hyödyllinen mutta joku ei toiminut lainkaan muualla maassa.

”Hallituspuolueen sisällä pelätään korjata lakialoitteiden sisältöä, koska virheiden korjaaja voi menettää työnsä”, Kovács sanoo. Hänellä on entisiä opiskelukavereita sekä hallinnon sisällä että oppositiopiireissä.

Sosialismin murtumisen jälkeen Unkaria ovat hallinneet lähinnä oikeistopopulistinen Fidesz ja sosialistien MSZP-puolue. Molemmilla on ollut tapana nimittää omat suosikkinsa töihin esimerkiksi televisioon sekä valtiollisiin virkoihin – ja erottaa säälittä väärää puoluetta kannattavat.

Kun Fidesz viimeksi oli vallassa vuosina 1998–2002, hyvin moni joutui jättämään työnsä. MSZP:n valtakaudella vuosina 2002–2010 erotettuja oli vähemmän, mutta Fideszin johtama nykyhallinto on vienyt erottamisrumban äärimmilleen, Kovács sanoo.

”Siivoojat ja sihteeritkin saivat potkut, jos he olivat olleet töissä samassa paikassa myös MSZP:n valtakaudella. Yksi tuttuni esimerkiksi siirrettiin virastoon, jossa oli aiemmin ollut 30 työntekijää. Heistä oli jäljellä kaksi sihteeriä”, Kovács kertoo.

Valtionhallinnossa säästetään myös talouskriisin takia.
”Ihmiset ovat puutuneita ja peloissaan. Kukaan ei uskalla sanoa mitään, koska kaikki pelkäävät menettävänsä työnsä.”

Kovácsin mukaan hallituksen aloitteista pelottavin oli marraskuun lopulla läpimennyt laki äänestäjien rekisteröinnistä. Lain vastustajien onneksi se kaatui tammikuun alussa perustuslakituomioistuimessa.

Muutos olisi rajoittanut äänioikeuden niille, jotka käyvät viimeistään 15 päivää ennen kutakin vaalia rekisteröitymässä internetissä tai alueensa paikallisviranomaisen luona.

”Lähes 30% unkarilaisista ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Matkaa viranomaisten luokse taas ei makseta. Esimerkiksi alle 2000 hengen paikkakuntien asukkaat olisivat joutuneet matkustamaan rekisteröityäkseen vähintään 20 kilometriä, eikä monilla yksinkertaisesti ole varaa siihen”, Kovács selittää.

Eräiden asiantuntija-arvioiden mukaan sadattuhannet äänivaltaiset olisivat saattaneet jättäärekisteröitymättä. Lakimuutos olisi vaikuttanut dramaattisesti etenkin köyhimpien ja romaneiden äänestysaktiivisuuteen. Kovács arvelee, että uudistus olisi tiputtanut maaseudun romaniväestön täysin pois politiikasta.

Kenties älyttömimmältä vaikuttava kehitelmä on niin sanottu Kubatovin lista. Se on koko väestön kattava laiton tietokanta, jonka hallitus on luonut äänestyskäyttäytymisen ennustamiseen. Lista on nimetty Fideszin puoluesihteerin Gábor Kubatovin mukaan. Kubatov on myöntänyt tietokannan olemassaolon, mutta todennut, että muutkin puolueet keräävät tietoa äänestäjistä.

Kovácsin mukaan Kubatovin listaan kerätään tiedot siitä, kuka on missäkin töissä ja kuka heidät on niihin töihin palkannut, mitä kukin sanoo mediassa sekä ketä kukin äänestää.

Unkarissa ehdokkaaksi asettuvien on ennen vaaleja kerättävä 750 äänioikeutetulta kannatuspaperi, jonka allekirjoittajat kertovat myös kotiosoitteensa. Virallisesti paperit pitää tuhota, mutta Kovácsin mukaan Kubatovin listan tiedot on kerätty juuri näiden papereiden pohjalta.

”Valko-Venäjän presidentti Alexander Lukashenko kehui Unkaria tänään siitä, että olemme menossa oikeaan suuntaan.”

Onko mitään tehtävissä?

”No minusta olisi ollut kiinnostavaa kuulla EU:n perusoikeuksista vastaavan komissaarin Viviane Redingin ajatuksia siitä, miten äänestäjien rekisteröinti vaikuttaisi esimerkiksi romaniväestön oikeuksiin. Ongelmamme on se, että EU keskittyy pelkästään talouteen ja meidän finanssiasiamme ovat kunnossa. Siksi maan kehitykseen ei oteta kantaa.”

Kirjoittajan nimi on muutettu.

_______________

10 pelottavinta Unkarissa

1. Kreisi Uusi perustuslaki

Tammikuussa 2012 voimaan tulleen lain myötä maan virallisesta nimestä tippui pois sana tasvalta: maasta tuli pelkkä Unkari (Magyarország) entisen Unkarin tasavallan (Magyar köztársaság) sijaan. Esipuheeseen otettiin mukaan esimerkiksi tekstiä siitä, että Unkari menetti itsenäisyytensä vuonna 1944 ja sai sen takaisin vasta vuonna 1990.

Eri analyysien mukaan Unkari ei siis vastaisi juridisesti tai moraalisesti toisen maailmansodan aikaisista juutalaisten ja romanien massamurhista, koska maa oli silloin Saksan miehittämä. Todellisuudessa Unkarin 40-luvun hallitus ei aktiivisesti vastustanut miehitystä, ja yli 600 000 unkarilaista tappanut holokausti toteutettiin pitkälti kotimaisin voimin. Toiset korostavat sitä, että perustuslaki ilmentää yleistä haikailua 1930–40-luvun vahvasti oikeistolaiseen todellisuuteen.

2. Lakeja ei voi muuttaa

Uuden perustuslain mukaan tietyistä teemoista voi säätää lakeja vain kahden kolmasosan enemmistöllä, eli hallituspuolue Fideszin nykyisellä parlamenttipaikkojen määrällä. Koska millään hallituksella tuskin tulee olemaan kahta kolmasosaa parlamentissa ainakaan lähitulevaisuudessa, näitä aiheita koskevaa lainsäädäntöä ei todennäköisesti pystytä muuttamaan vuosikausiin.

Erityislaeilla tulee säätää kaikkiaan 33 aiheesta, esimerkiksi vaaleista, oikeusistuimista, perheiden suojelusta, kansallisuudesta, eläkejärjestelmän periaatteista, poliisiasioista ja kirkosta.

3. Tasavero ja 
työttömät

Arvioiden mukaan 40 prosenttia unkarilaisista elää alle minimitoimeentulon. Määrä on kasvanut huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana.

Työttömiä oli viime kesänä 11,5 prosenttia. Työttömyystukea saavat ne, joilla on takana vähintään vuoden työhistoria. Tukea maksetaan enintään 90 päivän ajan. Sen jälkeen 78 euron tukea myönnetään sosiaalisin perustein niille, jotka suostuvat ottamaan vastaan myös yleishyödyllistä työtä. Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden yleistyö voi olla mitä tahansa paikallishallinnon määräämä työtä 255 euron kuukausipalkkaa vastaan. Muuten minimipalkka on 330 euroa.

Hallitus asetti tammikuussa 2011 aiemman progressiivisen järjestelmän tilalle 16 prosentin tasaveron tuloihin. Koska valtion verosaatavat vähenivät muutoksen myötä, puutteita paikataan lukuisilla erityisverolaeilla, kuten EU:n korkeimmalla 27 prosentin arvonlisäverolla.

4. Työ ja koti

YK:n työjärjestö ILO totesi helmikuussa 2012, että Unkarin uusi työlaki on monilta kohdin kansainvälisen oikeuden vastainen. Laki mahdollistaa työntekijän lakisääteisten oikeuksien rajoittamisen työnantajan ja työntekijän välisen kirjallisen sopimuksen pohjalta.

Laki rajoittaa myös työnantajan työsuojeluvelvollisuuksia, äitiysloman suojaa ja irtisanottujen oikeuksia. Irtisanoa voi myös sähköpostilla tai tekstarilla. Työnantaja voi irtisanoa myös määräaikaisen sopimuksen työntekijän kyvyttömyyden perusteella.

Budapestin Fidesz-taustainen pormestari julisti vuonna 2011 julkiselle paikalle majoittumisen rikkeeksi, johon syyllistyvä joutuu maksamaan 170 euron sakon. Kansalaisjärjestöjen mukaan Budapestissa elää arviolta 10 000 koditonta. Perustuslakituomioistuin totesi säännön vuotta myöhemmin perustuslain vastaiseksi.

5. Äärioikeisto
 jyrää

Laitaoikeistolainen Jobbik-puolue nousi vuonna 2010 parlamenttiin ja sai 12 prosenttia paikoista. Puolueeseen kytköksissä olevat äärioikeistolaiset ryhmät, kuten kielletty paramilitaariryhmä Unkarin kaarti, ovat viimeisen kuuden vuoden aikana toteuttaneet marsseja romanien asuttamilla pikkupaikkakunnilla eri puolilla Unkaria.

Kaava on yleensä sama: sadat yhteneväisesti pukeutuneet äärioikeistolaiset saapuvat bussilla kylään, pitävät romanivastaisia ja väkivaltaan yllyttäviä puheita ja marssivat romanien asuttamien alueiden läpi huutaen väkivaltaisia herjauksia ja heittäen kiviä. ”Te kuolette tänne”, huudettiin viime elokuussa Devecserissä, jossa oli arviolta tuhat marssijaa.

Kansainvälinen uutiskynnys ylittyi esimerkiksi keväällä 2011, kun Gyöngyöspatan kylän romanialueen vierestä tontin ostanut äärioikeistolainen ryhmittymä järjesti paikalla valmennuskurssin jäsenilleen. Punainen Risti evakuoi viikonlopuksi romanilapset ja -naiset. Useimmissa tapauksissa Unkarin hallitus ei ole tuominnut äärioikeiston marsseja.

6. Oikeusjärjestelmän kontrolli

Koska perustuslakituomioistuin on ottanut uusiin lakeihin kriittisiä kantoja, sen päätösvaltaa rajoitettiin erityisesti talouteen liittyvissä kysymyksissä. Tuomareiden määrää kasvatettiin lähes kolmanneksella ja paikkoihin nimitettiin hallitusta lähellä olevia.

Vuoden 2012 alussa kaikkien tuomareiden eläkeikää alennettiin 70 vuodesta 62:een. Eläkkeelle lähteneiden kriitikoiden tilalle nimitettiin hallitusta sympatisoivia tuomareita. EU:n tuomioistuin totesi eläkepäätöksen marraskuussa lainvastaiseksi. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta odotetaan päätöstä aiheesta.

7. Nationalismia ja natsisymboleja

Kesäkuun 4. päivästä on tehty kansallinen surupäivä: silloin entinen Suur-Unkari pilkottiin Trianonin rauhansopimuksessa nykyisenmalliseksi. Koulujen juhliin on ujutettu kaipuuta nykyrajojen ulkopuolelle. Tammikuusta 2011 lähtien naapurimaiden unkarilaisvähemmistöille on myönnetty esivanhempien dokumenttien perusteella Unkarin kansalaisuus: uusia Unkarin kansalaisia on yli 280 000.

Äärioikeiston aloitteesta eri puolilla maata on suunniteltu patsaiden pystyttämistä ja aukioiden nimeämistä maailmansotien välisen ajan poliitikkojen mukaan.

Toukokuussa 2012 parlamentin puhemies piti tunteikkaan puheen kirjailija-toimittaja József Nyírön kuoleman 59. vuotispäivän muistoksi järjestetyssä tilaisuudessa. Nyírö oli Unkarin holokaustin toteuttaneen natsihallituksen jäsen vuosina 1944–45.

Budapestissa on suunniteltu parlamentin läheltä kommunisteja sympatisoineiden historian suurmiesten patsaiden poissiirtämistä.

8. Kuuluisa medialaki

Unkarin medialaki sai paljon kansainvälistä huomiota, koska se astui voimaan juuri Unkarin EU-puheenjohtajuuskauden alkaessa tammikuussa 2011. Lain mukaan tiedotusvälineitä voi sakottaa, jos niiden uutisointi ei ole tasapuolista tai se on loukkaavaa. Sääntöjen noudattamista vaalii mediavirasto, jonka jäsenet ovat kaikki hallituspuolueen nimittämiä.

Jo joulukuussa 2010 virasto tutki paikallisradio Tilosia räppäri Ice T:n musiikin soittamisesta päiväsaikaan: rivojen sanoitusten epäiltiin vahingoittaneen nuorten kuulijoiden kehitystä.

Keväällä 2012 mediavirasto luovutti tärkeimmän kriittisen radioaseman Klubrádión taajuuden tuntemattomalle Autorádiólle, mutta kansainvälinen tuohtumus, ihmisoikeusjärjestöjen ja Hillary Clintonin vetoomukset sekä oikeustaistelu Unkarissa ovat tuottaneet tulosta: itseään maailmankuuluksi mainostava Klubrádió on edelleen aalloilla.

9. Kulttuurielämä

Taide-elämää ja kulttuuribudjetin leijonaosaa kontrolloi kansallismielisyyttä vaaliva Unkarin taideakatemia.
Lokakuussa 2011 Budapestin pormestari nimitti tunnetun Uuden teatterin johtajaksi avoimesti äärioikeistoa sympatisoiva György Dörnerin. Seuraavan vuoden elokuussa ensi-iltaan piti tulla ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä ajasta kertova näytelmä, jossa ”vaikutusvaltaiset juutalaiset juonivat Unkarin tuhoa”. Ensi-ilta peruttiin protestien takia.

Juutalaisjärjestöt protestoivat, kun ainoa Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut unkarilaiskirjailija, keskitysleirikokemuksiaan teoksissaan analysoiva Imre Kertész jätettiin mainitsematta uudessa kansallisessa opetussuunnitelmassa unkarilaisten kirjailijoiden listassa. Hänet mainittiin vain kirjalliisuuspalkintojen kohdalla. Järjestöjen mukaan viesti on, että Kertész ei ole osa unkarilaista kirjallisuushistoriaa.

Kertész ja usea muu tunnettu unkarilaistaiteilija, kuten pianisti András Schiff ovat asettuneet ulkomaille poliittisen ilmapiirin takia. Tunnetut taiteilijat, kuten kirjailijat Elie Wiesel sekä Lawrence Ferlinghetti ovat palauttaneet unkarilaisia kulttuuripalkintoja.

10. Yliopistot maksullisiksi

Joulukuussa hallitus suunnitteli vähentävänsä ilmaisten korkeakouluopiskelupaikkojen määrän viidesosaan vuonna 2013. Ilmaiseksi opiskelisivat parhaiten pääsykokeissa menestyneet, lopuilta perittäisiin jopa yli 2 000 euron maksu lukuvuodelta.

Oikeustieteeteestä ja taloustieteistä ilmaispaikat olisi poistettu kokonaan. Ilmaisopiskelijat olisi laitettu allekirjoittamaan sopimus työnteosta Unkarissa valmistumisen jälkeen. Joulukuussa tuhannet opiskelijat ja lukiolaiset osoittivat toistuvasti mieltään, ja hallitus perääntyi hieman: joitakin ilmaispaikkoja on luvattu säilyttää kaikilla aloilla.

__________

Oikaisu

Toisin kun alkuperäisessä tekstissä, listan kohdassa 1. väitettiin, Unkarin uudesta perustuslaista ei poistettu toteamusta siitä, että Unkari on tasavalta, vaan sana tasavalta tiputettiin pois maan virallisesta nimestä. Maan nimi on siis nykyään aiemman Unkarin tasavallan (Magyar köztársaság) sijaan pelkkä Unkari (Magyarország).

Myös kohdassa 9. oli alkuperäisessä tekstissä virhe. Keskitysleirikokemuksistaan kirjoittavan Nobel-palkitun Imre Kertészin teoksia ei ole tiputettu pois opetussuunnitelmasta, vaan hänet mainitaan opetussuunnitelmassa unkarilaisten kirjailijoiden sijaan erillisessä kirjallisuuspalkintoja käsittelevässä osassa, mitä juutalaisjärjestöt ovat protestoineet.

Frans Vuori