Kunnanjohtajien mukaan yksi syy yleistyvään verosuunnitteluun on se, että valtio kohtelee kuntia epäoikeudenmukaisesti. ”Valtio on itsekäs”, Nurmijärven Kimmo Behm väittää.
Kunnat eivät joudu maksamaan valtiolle veroa lähes mistään harjoittamastaan toiminnasta, mutta kuntien omistamat osakeyhtiöt joutuvat. Nyt kunnat ympäri Suomea etsivät tapoja, joilla ne voivat pitää nämä verorahat omien rajojensa sisällä.
Ensimmäinen esimerkki tästä nousi julkisuuteen maaliskuussa, kun Yle uutisoi, että Mäntsälän kunta aikoo siirtää osan omistamistaan yhtiöistä erillisen holding- yhtiön hallintaan. Yksi päätöksen tarkoituksista oli verotaakan keventäminen.
Mäntsälä on vain jäävuoren huippu. Voiman saamien tietojen mukaan Nurmijärven kunta on keväällä tilannut verokonsultilta selvityksen, jossa muiden muutosten lisäksi ehdotetaan yksinomaan verojen välttämiseen tähtääviä toimenpiteitä.
Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm myöntää puhelimessa, että ”alustava selvitys konsernirakenteen muutoksista” on tehty. Hän ei kuitenkaan tohdi antaa selvitystä nähtäväksi.
”Niin, no ei tätä kyllä ole mitenkään salaiseksi luokilteltu, mutta… en mä kyllä tätä halua antaa. Joo, mä oon nyt tässä päättänyt, että en mä kyllä tätä anna.” Behmin mukaan asia on ”sinisellä listalla” (ks. kainalo).
Behm kuitenkin lukee selvityksen pääkohdat ääneen. Yksi niistä koskee Nurmijärven Sähkö -konsernin rahojen siirtämistä kunnalle ja konsernin rahoittamista kunnan myöntämillä lainoilla.
Eikö tämä ole puhdasta verosuunnittelua?
”Kyllä, nimenomaan sitä”, Behm vastaa.
Kyseistä toimenpidettä, jossa yhtiö velkaannutetaan tahallaan, kutsutaan alikapitalisoinniksi.
Se toimii pääpiirteittäin näin: kun yhtiö tekee voittoa, se joutuu maksamaan siitä yhteisöveroa. Hallitus päätti kehysriihessä laskea yhteisöveroa reippaasti, mutta sen suuruus on edelleen 20 prosenttia yhtiön tekemästä voitosta. Jotta verojen maksulta vältyttäisiin, on yhtiö saatava näyttämään siltä, ettei se tee voittoa.
Koska kunnilla on verovapauksia, ne pystyvät tekemään tämän kätevästi. Ne voivat purkaa yhtiön omaisuuden verovapaina osinkoina kunnalle itselleen. Näin kunnan omistama vakavarainen yhtiö köyhtyy ja onkin yllättäen suuren lainan tarpeessa.
Mutta ei hätää! Lainaaja nimittäin löytyy lähempää kuin arvaisikaan. Kunta itse alkaa lainoittaa köyhdyttämäänsä yhtiötä rahoilla, jotka se on siltä ensin ottanut pois. Näin kunnan omistama yhtiö jää velkaa kunnalle, ja usein lainalle pyritään saamaan vielä mahdollisimman korkea korko. Tämä johtuu siitä, että yhtiön kunnalle maksamat korot ovat verottomia.
Lopputulos on seuraava: kunnan omistama yhtiö ei joudu maksamaan valtiolle veroja tekemästään voitosta, koska nämä voitot menevät verottomina lainan takaisinmaksuina ja korkoina kunnalle itselleen.
Kimmo Behm korostaa, että konsultin tekemä selvitys on alustava, eikä mitään päätöksiä ole vielä tehty. Hän ei kuitenkaan näe verosuunnittelussa ongelmaa.
”Mielestäni se ei ole tuomittavaa niin kauan kuin valtio on itsekäs.”
Behmin mukaan esimerkiksi valtion yleisten teiden ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen rahoitetaan yhä enemmän kuntien kirstuista.
”Vaikka meillä on ihan hyvä taloudellinen tilanne, niin kyllä paineita on”, hän sanoo.
Behmin näkemyksen valtion itsekkyydestä jakaa Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo.
”Valtio on ollut yksipuolinen neuvottelukumppani, ja se on toiminut epäoikeudenmukaisesti kuntia kohtaan”, Kairesalo sanoo.
Hänen mukaansa valtio on siirtänyt tehtäviään kunnille eikä ole osallistunut näiden tehtävien rahoittamiseen ”sillä osuudella, joka sovittiin”. Tällä Kairesalo viittaa siihen, ettei valtionosuuksiin ole hänen mielestään tehty täysiä indeksikorotuksia.
Lisäksi Kairesalo sanoo, että monet verovähennykset, joita valtio on ihmisille myöntänyt, ovat suoraan pois kunnilta. Hän ei silti usko, että lisääntyvä verosuunnittelu olisi kuntien vastaisku valtiolle.
”En nyt kuitenkaan lähtisi sanomaan, että tässä mistään suoranaisesta kostosta on kyse.”
Selvää joka tapauksessa on, että verotaakan vähentäminen houkuttelee niin pieniä kuin isojakin kuntia ympäri maan. Toukokuun alussa Turun Sanomat uutisoi, että Turun talousjohto pohtii mahdollisuutta siirtää kaupunkikonsernin yhtiöiden omistusta erilliselle holdingyhtiölle.
Esimerkkinä voi hyvinkin olla juuri Mäntsälän holdingyhtiömalli. Esko Kairesalo ei anna nimiä, mutta toteaa, että Ylen uutisen jälkeen kiinnostuneita uteluita on tullut eri puolilta Suomea.
”Kunnista on soiteltu, ja muutamasta on tultu vierailulle katsomaan, miten systeemi toimii.”
Holdingyhtiön perustaminen ja alikapitalisointi ovat toimenpiteinä erilaisia. Holdingyhtiömuodossa verosäästöjä voidaan saavuttaa niin sanotuilla konserniavustuksilla. Tämä tarkoittaa sitä, että konsernin tappiollisten yhtiöiden tulosta paikataan voitollisten yhtiöiden tekemillä voitoilla.
Rahaa siis siirretään yhtiöltä toiselle, jotta tulokset tasoittuisivat ja kokonaisverotaakka pienenisi. Ovatko tällaiset toimenpiteet laillisia?
Kairesalo kertoo, että Mäntsälän järjestelyt ovat tällä hetkellä Verohallinnon arvioitavina.
”Tähän mennessä on tullut myöntävää signaalia”, Kairesalo sanoo.
Lain mukaan verosuunnittelu on laillista, veronkierto ei. Toimenpide voidaan tulkita veronkierroksi, jos sen ainoa tai pääasiallinen tarkoitus on välttyä verojen maksamiselta. Nurmijärven Sähkön alikapitalisointi kuulostaa juuri tällaiselta toimenpiteeltä.
Verohallinnon johtava veroasiantuntija Jari Salokoski toteaa, etteivät he voi kommentoida yksittäistapauksia, eivätkä etenkään sellaisia, joita eivät tunne. Hän kuitenkin sanoo, että alikapitalisointi on ollut Suomessa ongelmallinen asia jo vuosikymmeniä, koska siitä ei ole ollut erityistä lainsäädäntöä.
”On vain yleinen veronkiertosäännös, jota korkein hallinto-oikeus ei ole soveltanut näihin rahoitusrakenteesta johtuviin tilanteisiin. Siksi ennakkotapauksia ei vielä ole. Verohallinto on puuttunut joihinkin tilanteisiin, mutta niistä ei ole vielä tuomioistuinratkaisuja.”
Kimmo Behm on päättänyt, ettei hän aio antaa selvitystä Voimalle. Muutama päivä puhelun jälkeen hän lähettää pyynnöstä kirjallisen kieltäytymispäätöksen.
Siinä hän vetoaa siihen, että koska selvityksen pohjalta on tarkoitus tehdä päätöksiä, siitä tulee julkinen vasta, kun asian käsittely on päättynyt. Sitä ennen asiakirjasta tiedon antaminen on viranomaisten harkinnan varassa.
Asioista voidaan siis keskustella kunnolla vasta sitten, kun päätökset on jo tehty. Siihen voi mennä aikaa, sillä Behmin mukaan ”mitään päätöksiä ei näillä näkymin pikaisesti tehdä”.
Veronkierrosta & harmaasta taloudesta lisää jutuissa Harmaan talouden tor(j)uja ja Vajojen Eurooppa.
__________
Konsulteille kyllä kelpaa
Yritykset, jotka kauppaavat verokonsultointia, hakevat asiakkaita kunnista aktiivisesti.
”Totta kai, pitäähän niilläkin töitä olla”, Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm sanoo.
Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo on samoilla linjoilla.
”Pitää vain muistaa, ettei konsulttiyrityksistä saa tulla isäntiä, vaan ne täytyy pitää renkeinä”, hän sanoo.
Nurmijärven teettämästä selvityksestä vastasi BDO-tilintarkastusyhtiön veroasiantuntija Alpo Ronkainen. Hän ei kommentoi yksittäisiä toimeksiantoja, mutta vahvistaa, että kuntien ja verokonsulttien yhteistyö on lisääntynyt.
Ronkaisen mukaan kuntien tarvetta verosuunnitteluun on lisännyt etenkin uusi yhtiöittämisvelvoitetta koskeva lakimuutosehdotus, joka pakottaa kuntia muuttamaan joitain niiden liikelaitoksia yhtiöiksi. Liikelaitokset eivät joudu maksamaan tuloksestaan veroa, kun taas yhtiöt joutuvat.
”Toimintojen yhtiöittäminen ja tehostaminen ajavat kuntia erilaisiin organisaatiomuutoksiin. Verosuunnittelu näiden muutosten yhteydessä on välttämätöntä.”
Nurmijärven Sähkön alikapitalisointi ei kuitenkaan liity yhtiöittämisvelvoitteeseen mitenkään, sillä Nurmijärven Sähkö ja Nurmijärven Sähköverkko ovat jo valmiiksi osakeyhtiöitä. Ronkainen ei ota kantaa tapaukseen, mutta sanoo, että Suomen oikeus- ja verotuskäytäntöjen mukaan alikapitalisointi ei ole veronkiertoa.
Hänen mukaansa hallituksen yhtiöittämisvelvoite-esityksessäkin puhutaan epäsuorasti alikapitalisoimisesta, sillä siinä mainitaan korkojen vähentäminen ja sen vaikutukset verottomaan tuloon.
Antaako hallitus siis rivien välistä siunauksensa kuntien verosuunnittelulle?
”Voi olla, että hallitus vain toteaa asian tilan. Esityksen voi kuitenkin ymmärtää myös niin, että siinä annetaan kuntien omistamien yhtiöiden verosuunnittelulle yhteiskunnallinen ja moraalinen hyväksyntä.”
Verohallinnon johtavan veroasiantuntijan Jari Salokosken mukaan asia ei ole niin yksiselitteinen.
”Periaatteessa kuntien omistamat yhtiöt voivat toteuttaa verosuunnittelua. On kuitenkin avoin kysymys, ovatko niiden olosuhteet sellaiset, että esimerkiksi pääomarakenteiden manipulointi olisi kaikissa tilanteissa tavanomaista verosuunnittelua.”
Teemu Muhonen
