Viimeisetkin Mosambikin sarvikuonot ovat jääneet salametsästäjien kynsiin.
Useiden mosambikilaislähteiden mukaan salametsästäjät ovat tappaneet viimeisen sarvikuonon Mosambikissa. Viime vuosina sarvikuonoja on Mosambikissa ollut vain Suur-Limpopon luonnonsuojelualueella.
Puistonvartijoiden johtajan Antonio Abacarin mukaan vartijat ovat auttaneet sarvikuonojen pyydystämisessä.
”Osa vartijoista saatiin kiinni itse teossa, ohjaamassa metsästäjiä sarvikuonoalueelle”, hän kertoi uutistoimisto AP:lle.
Puiston noin sadasta vartijasta kolmisenkymmentä odottaa tällä hetkellä oikeudenkäyntiä.
Tarkkoja tilastoja sarvikuonojen tilasta Mosambikissa ei ole. Matkailuministeriön mukaan joitakin sarvikuonoyksilöitä on vielä mahdollisesti jäljellä. Ministeriön luonnonsuojelujohtaja Bartolomeu Soto ei ole kuitenkaan pystynyt arvioimaan, kuinka monta.
Mosambikin sarvikuonokanta hävisi ensimmäisen kerran jo vuosituhannen vaihteessa, mutta sarvikuonot saivat uuden elämän Limpopon kansallispuistossa, jossa on elänyt parhaimmillaan noin 300 yksilön joukko.
Limpopon kansallispuisto on osa Suur-Limpopon miltei neljän hehtaarin kokoista luonnonsuojelualuetta. Se ulottuu Mosambikin lisäksi Etelä-Afrikan ja Zimbabwen alueelle ja saa rahoitusta lukuisten luonnonsuojelujärjestöjen lisäksi myös esimerkiksi Euroopan unionilta.
Uutisointi ja huhut Mosambikin sarvikuonojen katoamisesta ovat sekavia ja perustuvat pitkälti silminnäkijähavaintoihin.
Joidenkin lähteiden mukaan viimeiset viisitoista sarvikuonoa tapettiin huhtikuun aikana, mutta tieto perustuu vain kansallispuiston vartijoiden johtajan Abacarin lausuntoon, että hän ei ole törmännyt yhteenkään sarvikuonoon sen jälkeen, kun aloitti pestissään tammikuussa.
Viimeisimmän virallisen laskennan mukaan vuonna 2011 puiston Mosambikin puolella oli sarvikuonoyksilöitä, mutta saman lähteen mukaan niiden on uskottu hävinneen jo samana vuonna.
GlobalPost-lehden kirjeenvaihtaja Erin Conway-Smith huomauttaa, että koska Suur-Limpopon suojelualue ulottuu monen maan alueelle, sarvikuonot voivat liikkua maasta toiseen, mikä on myös sekoittanut käsitystä lukumääristä. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa on vielä tuhansia sarvikuonoja – yli 75 prosenttia koko maailman sarvikuonopopulaatiosta.
Sarvikuonojen salametsästyksen taustalla ovat laajat Aasian markkinat, joilla sarvikuonojen sarvi voi olla arvokkaampaa kuin kulta. Salametsästys, salakuljetus ja kaupankäynti aasialaisten kanssa on riskin arvoinen bisnes.
Sarvia käytetään esimerkiksi Kiinassa ja Vietnamissa, koska kiinalaisen lääketieteen mukaan sarvet auttavat moniin sairauksiin kuumeesta lavantautiin.
Heikon lainsäädännön ja korruption takia juuri Mosambik on tärkeä kauttakulkumaa sarvien salakuljetukselle Afrikasta Aasiaan.
___________
Yksi alalajike katosi kokonaan
Sarvikuonoja elää kaikkiaan viisi eri lajia Aasiassa ja Afrikassa. Mosambikin sarvikuonojen kohtalo on osa laajempaa sukupuuttoaaltoa, joka ei keskity ainoastaan populaatioihin vaan kokonaisiin lajeihin. CNN uutisoi marraskuussa 2011, että Länsi-Afrikasta on kadonnut kokonaan yksi suippohuulisarvikuonon alalaji (Diceros bicornis longipes), joka tunnettiin aiemmin mustasarvikuonon nimellä. Viimeiset yksilöt nähtiin vuonna 2006.
Sarvikuonot kuuluvat kavioeläimiin ja ovat norsujen jälkeen suurimpia maanisäkkäitä. Sarvikuonojen kaltaiset eläimet ilmestyivät maapallolle eoseenikaudella, noin 55 miljoonaa vuotta sitten. Sarvikuonoja ei uhkaa pelkästään salametsästys, myös niiden elinalueet ovat uhattuina.
Mosambikin kanta meni jo. Etelä-Afrikka tyhjennetään seuraavaksi, siellä salametsästys on lisääntynyt WWF:n tietojen mukaan 3 000 prosentilla viimeisen viiden vuoden aikana.
Susanna Kuparinen
Lähteet WWF, Wikipedia
Kalle Heino
