Guatemalan ex-diktaattorin tuomio kumottiin.
Kenraali Efraín Ríos Montt, Guatemalan entinen diktaattori, tuomittiin 10. toukokuuta joukkotuhonnasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan 80 vuoden vankeusrangaistukseen.
Amnesty International kuvaili tuomiota ”historialliseksi edistysaskeleeksi”.
Amnesty Internationalin Guatemalaan erikoistunut tutkija Sebastian Elgueta korosti tiedotteessaan, että ”tällä esimerkillisellä tuomiolla Guatemala näyttää mallia alueella, jossa rankaisemattomuus menneistä rikoksista on valitettavasti syvälle juurtunut”.
Guatemalalaiset ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt antoivat vankan tukensa Monttin tuomitsemiselle.
Kymmenen päivää myöhemmin, 20. toukokuuta, Guatemalan perustuslakituomioistuin kumosi tuomion. Perustuslakituomioistuimen päätös nähtiin Guatemalassa osavoittona 86-vuotiaalle Monttille. Päätöksellä ei kumottu Monttia vastaan käytyä oikeusprosessia. Sen sijaan oikeudenkäynnissä palataan kuukautta aiemmin vallinneeseen tilanteeseen.
Tuolloin Montt oli jäänyt hetkeksi ilman puolustusasianajajaa, sillä hänen lakimiehensä olivat kävelleet ulos oikeussalista. Monttin asianajajien mukaan oikeudenkäynti on ”laiton”.
Montt hallitsi Guatemalaa vuoden 1982 maaliskuusta vuoden 1983 elokuuhun. Alkuperäinen tuomio langetettiin Monttille tällä aikavälillä suoritetusta 1 771 maya-intiaanin joukkotuhonnasta.
Surmatut intiaanit kuuluivat ixileihin, jotka ovat yksi Guatemalan maya-kansoista. Joukkotuhonnan lisäksi Montt tuomittiin pyrkimyksistä hävittää ixilien kulttuuri kokonaan.
Monttin todettiin myös määränneen lukuisia ixilien raiskauksia ja joukkokarkoituksia. Yhdysvaltalainen Human Rights Data Analysis Group arvioi, että 5,5 prosenttia Guatemalan ixil-väestöstä tapettiin Monttin valtakaudella.
Yhdysvaltain antama sisällissodan aikainen tuki Guatemalan armeijalle ja valtiojohdolle on ollut esillä Monttin oikeudenkäyntiä käsittelevässä keskustelussa.
Yhdysvaltain silloinen presidentti Ronald Reagan kuvasi Monttia ”omistautuneeksi mieheksi, jolla on erittäin korkea moraali”, ja ”joka haluaa parantaa kaikkien guatemalalaisten elintasoa”.
Reaganin mukaan Montt ”ajoi sosiaalista oikeudenmukaisuutta”. Presidenttinä ollessaan Reagan ilmoitti, että hänen hallintonsa tekee kaikkensa tukeakseen Monttin edistyksellistä politiikkaa.
Syytteiden kaatuminen oli takaisku vuosikymmeniä jatkuneille ponnisteluille saattaa entinen diktaattori vastuuseen kansainvälisen lain rikkomuksista.
Guatemalan istuvan presidentin Otto Pérez Molinan roolin Monttin johtaman Guatemalan valtion hirmuteoissa on epäilty olevan hidaste oikeudenkäynnin uskottavalle etenemiselle.
_______________
Raaka sota
Guatemalan sisällissota oli Keski-Amerikan sisällissodista verisin. Surmansa sai 200 000 guatemalalaista, joista 83 prosenttia maya-intiaaneja, ja 45 000 katosi vuosina 1960–1996 käydyssä sodassa Guatemalan hallituksen ja vasemmistolaisten kapinallisryhmien välillä.
Asevoimien surmaamien guatemalalaisten osuus kuolleiden kokonaismäärästä oli 93 prosenttia. Guatemalan totuuskommissio raportoi, että valtio tähtäsi toimillaan kansanmurhaan.
Kenraali Monttin puolitoistavuotinen valtakausi oli 27-vuotisen sisällissodan raaimpia ajanjaksoja. Pelkästään vuonna 1982 Monttin joukot tappoivat kymmeniä tuhansia guatemalalaisia.
Bruno Jäntti
