Taiteilija Olga Žitlinan teos jäljittelee siirtotyöläisen kimuranttia elämää.
Heitän noppaa. Saan tulokseksi kakkosen. Siirryn lentokentältä venäläiseen kaupunkiin. Rekisteröin passini kaverin osoitteeseen. Heitän taas ja onnistun saamaan työluvan. Jo ennen saapumista olen harjoitellut venäjää. Rajalla täytin migraatiokortin.
Muut pelaajat ihmettelevät etenemistäni: löydän työtä ilman välimiestä, vaikka työaika onkin 15 tuntia päivässä ja palkka mitätön.
Mutta edistyminen ei takaa mitään.
Seuraavat nopanheitot voivat viedä minut poliisin tai Federaation siirtolaiskeskuksen kynsiin. Ehkä työlupani mitätöidään, ja päädyn orjatyöhön? Ehkä minut karkotetaan? Maksan lahjuksia, mutta se ei aina riitä.
Kyseessä on siirtotyöläisen kokemuksia jäljittelevä lautapeli Russia, The Land of Opportunity. Vuonna 1982 syntynyt pietarilaistaiteilija Olga Žitlina suunnitteli pelin taideryhmä Što delatin pyynnöstä syksyllä 2011.
Venäjälle tulee Yhdysvaltain jälkeen eniten työperäisiä siirtolaisia maailmassa. Peli keskittyy Keski-Aasian entisistä neuvostotasavalloista saapuvien kohtaloihin. Kyse on yhteensä miljoonista ihmisistä.
Venäjällä näistä ihmisistä puhutaan usein ”laittomina siirtolaisina”, vaikka Venäjän ja useiden entisten neuvostotasavaltojen välillä solmittu viisumivapaus takaa laillisen matkustamisen Venäjälle.
Sopimuksia ja siirtolaisten oikeuksia ei kunnioiteta. Työlupia on vaikea saada, lupien rekisteröinti on hankalaa ja poliisi voi takavarikoida siirtotyöläisen passin. Tulijat ovat myös alttiita hyväksikäytölle ja huijauksille. Palkkoja, työehtoja ja turvallisuusmääräyksiä poljetaan, ja työläisiä kohdellaan usein huonosti.
Lautapeli jatkuu.
Joudun uusnatsien pieksemäksi. He vievät työlupani, ja hankin väärennetyn luvan. Poliisi pidättää ja hakkaa minut. Rahaa menee taas lahjuksiin. Luita on murtunut, ja pitäisi saada lääkärinhoitoa, mutta hyvä kun saan edes syötävää ja majapaikan.
Edessä on kivinen tie siihen, että ansaitsisin riittävästi ja voisin palata kotimaahani mukanani rahaa perheelleni.
Apua ei ole helppoa löytää. Muutaman ihmisoikeusjärjestön lisäksi siirtotyöläiset voivat odottaa tukea vain maanmiestensä yhteisöistä. Entisistä neuvostotasavalloista tulleista siirtolaisista vain harva asettuu Venäjälle pysyvästi. Valtaosa työskentelee maassa vuosikausia, mutta palaa välillä kotiin.
Olga Žitlina on ennenkin käsitellyt teoksissaan siirtolaisuutta. Performanssissa Salaliitto hän organisoi pietarilaisen luovan luokan edustajia vaihtamaan vaatteitaan aamuisin siirtotyöläisten kanssa. Hän halusi rikkoa ulkoasuun perustuvia steretypioita ja havainnollistaa, miten siirtotyöläisen näköisiin ihmisiin suhtaudutaan.
Venäläismedia on ollut kiinnostunut lautapelistä, mutta valtion tai yritysten politiikassa ei ole näkynyt muutosta.
”Venäjän kasvava talous on riippuvainen halpatyövoimasta. Suuryhtiöt ja valtio ovatkin vain harvoin kiinnostuneita parantaman siirtotyöläisten asemaa”, Žitlina täräyttää.
”Nykytilanne avaa lähes rajattomat mahdollisuudet työvoiman riistoon, jopa täyteen orjuuttamiseen.”
Englanninkielinen peli ladattavissa: www.olgajitlina.net/russialandofopportunity
_______________
Taidetta, teoriaa & aktivismia
Vapunpäivänä aurinko hohkaa Pietarissa kuin tropiikissa.
Opposition mielenosoitus pysäyttää keskustan liikenteen. Vasemmisto- ja oikeisto-oppositio marssivat omissa kulkueissaan. Eri poliittiset ryhmittyvät erottuvat, samoin vihreä liike ja seksuaalivähemmistöjen blokki. Siirtotyöläisten oikeuksien puolustajia ei kuitenkaan näy.
Marssijoita on muutamia tuhansia ja tunnelma vaisuhko. Pääkatu Nevski prospektin varrella virkavaltaa on läsnä yhtä paljon kuin mielenosoittajia.
”Venäjän oppositio on nyt aika hajallaan”, harmittelee amerikkalaissyntyinen Thomas Campbell, yksi kaksikielisen Što delat (”Mitä on tehtävä”) -lehden kantavia voimia.
Vuonna 2003 perustettu taideryhmä Što delat pyrkii yhä haastamaan valtavirran. Taiteen, poliittisen teorian ja aktivismin risteyttävä ryhmä yhdistää vasemmistolaisia kirjailijoita, taiteilijoita, filosofeja ja aktivisteja. Se toimii Pietarissa, Moskovassa ja Nižni Novgorodissa.
Campbellin mukaan Putinin uudelleenvalinnan jälkeen kontrolli Venäjällä on tiukentunut. Aktivisteja ja kansalaisjärjestöjä painostetaan oikeusjutuilla. Pitäisi tapahtua jotain mullistavaa, jotta tilanne paranisi.
Ville Ropponen
