Astun junaan elokuisena lauantaiaamuna Kosi?essa, Slovakiassa. Edessäni on reilun neljän tunnin junamatka kohti Medzilaborcea ja Warhol Family Museum of Modern Artia.

Slovakialainen Michal Bycko perusti Warhol-museon yhdessä taiteilijan veljen, John Warholan, ja newyorkilaisen Warhol-säätiön kanssa vuonna 1991, neljä vuotta taiteilijan kuoleman jälkeen.

Tähän mennessä tiedän, että Andyn äiti, Julia Warhola, syntyi Mikovassa, piskuisessa kylässä, joka sijaitsee viidentoista kilometrin päässä Medzilaborcesta ja että Warhol itse ei koskaan käynyt Slovakiassa. Hänen vanhempansa muuttivat Amerikkaan ennen lastensa syntymää. Perhemuseon kotisivuilla kerrotaan, että uteluihin syntyperästaan Andy vastasi usein olevansa kotoisin ”ei mistään”.

Saavun Medzilaborcen juna-asemalle vähän ennen puoltapäivää. Aseman seinällä on pieni kartta kaupungista, ja sen nurkassa vielä pienempi mainos Warholin perhemuseosta. Hiljaista kaupunkia ympäröivät metsäiset vuoret; kadut ovat lähes tyhjiä.

Warhol Street löytyy melkein heti aseman vierestä. Suuret Campbell-tölkit johdattavat vierailijan nopeasti oikeaan osoitteeseen.

Ortodoksisen kirkon ja Tescon välissä sijaitseva museo on harmaa betonirakennus, jonka etuosa on maalattu kirkkailla pastellisävyillä. Sen sivuja koristavat värikkäät muotokuvat Andysta. Museon sivustan ruohikko on leikattu kirjaimiksi: Medzilaborce ja A.W. Niiden edustalla on silmälasipäinen, sateenvarjon metallista runkoa kannatteleva Warhol -patsas ja vesiputous.

Joukko saksalaisia turisteja on kerääntynyt sen ympärille ottamaan kuvia.

Museossa ei saa kuvata. Pääsymaksu on 3 euroa, opiskelijoilta 1,70 euroa. Museon ainut työntekijä ei puhu sanaakaan englantia enkä minä osaa tarpeeksi hyvin saksaa voidakseni keskustella hänen kanssaan.

”Anglicky?”, hän utelee hymyillen ja ojentaa minulle pääsylippuna toimivan pinkin Andy Warhol -postikortin.

Aulassa pyörii Andy Warhol -dvd. Slovakiaksi. Päätan tutustua siihen myöhemmin, ja jatkan matkaa värikkäitä, Warholin Flower-kuvioisia portaita pitkin yläkertaan. Portaita ympäröi Ten Well Known Jews in Slovakia -näyttely. Portaiden yläpään nurkassa tervehtii pahvinen Warhol-mobiili ja hillitön kasa Andy Warhol-kuvioituja seteleitä. Valkean seinän lasi-ikkunan taakse pahvi-Andyn viereen on upotettu pop-ikonin musta kangastakki.

Ensimmäinen varsinainen näyttelyhuone on pyhitetty Andyn Paul-veljelle sekä hänen pojalleen James Warholalle. Osa seinistä on peitetty Factoryn tyyliin hopealla foliopaperilla.

Huonetta koristaa pääasiassa Paulin isoiksi ja pieniksi Promenaadeiksi nimittämät taulut. Seinälle kehystetyssä Jeanne Maria Laskaan kirjoittamassa lehtiartikkelissa Paul kertoo tekevänsä taidetta yhdessä kanojensa kanssa. Hän kertoo hauskan tarinan, miten antaa kanojen tanssia kankaalla oikeanlaisen kuvion saamiseksi. Haastattelun loppupuolella hän kuitenkin toteaa: ”Kanat eivät osaa kävellä oikein. He tuhrivat maalauksen ja heidän pyrstonsa ovat tiellä. Käytän irtileikattuja kananjalkoja, koska saan niitä halvalla läheisestä maatalosta”.

Lehtiartikkelin vieressä on sikin sokin aseteltu valokuvakollaasi Paulista. Kuvissa hymyilee pullea, lippispäinen kanafarmari.

Ammattitaiteilija Jamesin tuotanto on edustettuna vain kahdella kauniilla taululla, Wizards Workshop ja Modern Age Gladiator.

Seuraavassa kerroksessa on iso, sinimusta sali, jossa on siniset kalteriovet ja keltavihreät lattiat. Huoneessa soi Lou Reedin Walk on the Wild Side. Esillä pienissä lasivitriineissa on John Warholin Michal Byckolle lahjoittamia Andylle kuuluneita tavaroita: kasettinauhuri, kamera, aurinkolasit. Seinälle on kehystetty Warholin veljesten käyttämä kastemekko sekä Julia Warholan huivi.

Huoneesta löytyy myös kuvia Warholin suvusta ja perheesta, sekä yksi viimeisista Andysta otetuista kuvista. Siinä hän istuu valkeiden portaiden juurella vähän hajamielisen näköisena. Päätyseinässa on Andy Warholin kuolintodistus ja iso taulu, joka sisältää rukouksia Andylle.

Viereisen huoneen seinällä huomion vangitsee ensimmäisenä keskelle asetettu Red Lenin -taulu. Tämä huone on pieni, ja sieltä johtaa portaat alas varsinaiseen pääsaliin. Keskellä salia on iso harmaa pahvinen X-muotoinen teos, joka on täynnä Andyn muotokuvia. Seinät on tapetoitu erinäisillä Andyn pop-taideteos tapeteilla. Seinillä on isoja muotokuvia eri julkisuuden henkilöista sekä kehystettyjä kansia Andyn Interview-lehdestä. Vitriineihin on aseteltu toisen maailmansodan ajoilta peräisin oleva Campbellin tölkki Andyn signeeraaman tölkin viereen.

Huomaan viipyneeni museossa yli kolme tuntia. Ulkona kadut ovat edelleen autioita. Kaikki kaupat tuntuvat olevan suljettuja.