Mitkä terveyspoliittiset pidäkkeet estävät art brutin mittaamattomien mahdollisuuksien käytön?
ENGLANTILAINENRaw Vision -lehden perustaja John Maizels kieltäytyy kategorisesti menemästä nykytaiteen näyttelyihin, koska ne ovat ”sisällöistä tyhjiin pumpattuja Barbarelloja”, kuten hyvin nähtiin Jeff Koonsin retrospektiivinäyttelyssä Tennispalatsissa. Maizels esiintyi Kiasman kansainvälisessä konferenssissa toukokuun lopulla, kun museossa avautui Omissa maailmoissa -näyttely. Näyttelyssä on suomalaisen ITE-taiteen lisäksi kansainvälistä outsider-taidetta.
ITE-taide puhkuu elinvoimaa ja metsäläistä luontaisterveyttä. Outsider- ja art brut -taide on tämän villin ilmentymän pimeämpi puoli. Näyttely osoittaa ITE-taiteen ja art brutin paikkaavan nykytaiteessa ammottavan visionäärisyyden aukon.
”Terveen” taidemaailman väki pysyi pääosin odotetusti poissa avajaisista ja keskusteluista, mutta median vaikeneminen ilmiön edessä on hälyttävää. Ensimmäistä kertaa Suomessa ovat esillä maailman parhaat pimiönerot, esimerkiksi Adolf Wölfli, Judith Scott tai Janko Domsic ja konferenssissa asiantuntijat luentoineen, mutta se ei mediaa kiinnostanut!
EHKÄPÄ VAIKENEMINEN johtui siitä, ettei kysymys ollut vain taiteesta, vaan mielenterveyspolitiikasta, joka on kipeä aihe. Euroopassa on yli sata keskusta, joissa mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset saavat opastusta luovuuteen kokopäiväisesti.
Suomessa kehitysvammaisille tarkoitetut Lieksan Kirsikoti, Erstan Kaarisilta ja Hämeenlinnan Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry (KETTUKI) ovat uranuurtajia.
Mielenterveyspotilaille taidekeskuksia ei tiettävästi ole lainkaan. Oscar Parland keräsi Nikkilän mielisairaalaan kansainvälisen mittapuun täyttävän kokoelman jo 1950- luvulla, viime hetkellä ennen kovan lääkityksen aikakautta. Myös Kellokoskella on kokoelma. Hesperiassa heitettiin remontin yhteydessä kaikki teokset roskiin. Näin on heitetty pois kokonainen sukupolvi art brut -taiteilijoita.
KIASMAN NÄYTTELYN ainut esimerkki Suomesta on Kemiön Högalidin avohoitolasta löydetty skitsofreenikko Petri Martikainen, joka kokee olevansa erinomaisessa tasapainossa mielensä kanssa taiteen tekemisen kautta. Martikaisen mukaan hänen elämänsä olisi tuskaisaa ilman tätä mahdollisuutta, jonka hoitohenkilökunta on hänelle suonut.
Ja minkä universaalin tuotannon Martikainen on luonutkaan ekumeenisilla pyhäinkuvillaan! Sairaalan kierrätysjätteistä tehdyt työt ovat näytteillä Kiasmassa.
Ruotsin lain mukaan kehitysvammaisilla on oikeus työpaikkaan. Tukholmassa toimivassa inuti:ssa 25 oppimisvaikeuksista kärsivää työskentelee ammattitaiteilijoina.
Tukihenkilöinä toimivat ”viralliset” taiteilijat. Tunnelma on yhteisöllinen ja hauska, sairaalamainen painostavuus on poissa. Syntyy ennalta- arvaamattomia teoksia, joita näytetään Vanhassa kaupungissa sijaitsevassa inuti-galleriassa.
Performanssihuumorista pitää huolen muun muassa Buster, kuninkaallisen näköinen maalarinäyttelijäpoika, joka välillä on jamesbond, välillä busterkeaton. Osuuskunta hoitaa rahoituksen julkiselta sektorilta, lahjoituksista ja teosten myynnillä.
Tanskan Randersissa toimii vastaavanlainen taidetoimintakeskus Handihuset, jossa on taidekoulu ja mediapaja. Outsider-taidemuseo ja galleria gaia esittelevät art brut -taidetta.
Uranuurtaja on Gugging Itävallassa Wienin lähistöllä. Psykiatri Leo Navratil ryhtyi säästämään potilaiden piirustuksia ja tekemään diagnooseja 1960-luvulla. Työt päätyivät taiteilijoille, jotka innostuivat suuresti. Erityisesti art brut -käsitteen isä Jean Dubuffet kehotti säästämään kuvat taideteoksina. Nykyään monet Guggingin potilaat, kuten August Walla, ovat maailmankuuluja teoksistaan.
MIKSEI TÄLLAISTA TOIMINTAA ole syntynyt Suomessa? Taiteen kautta saattaisi moni suljettu osasto muuntua valon lähteeksi ja säteillä myös maan suurimman avoimen osaston ”hulluille” – yleisen mielipiteen pimentämille sieluille.
Suomessa mielisairaan on oltava mielipuoli eli painettu hiljaiseksi. Olisiko niin, että mielisairas on avoin kanava ja peili siihen maailmaan, jonka tämä terveensairas yhteiskuntamme jyrkästi kieltää. Niinpä heidän tekemänsä kuvasto on vaarallista ja pelottavan totta. Kiellettyä.
Näyttely Kiasmassa 21.8. saakka. Omissa Maailmoissa. Toim. Arja Elovirta. Maahenki 2005.
www.gugging.org, www.handihuset.dk, www.gaiamuseum.dk, www.inuti.se, www.museumsnett.no/trastad
Erkki Pirtola
