Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 17.5.–23.5.

Alfred Wegener -instituutin (AWI) tutkimuslentokone Polar 5 palasi kuusiviikkoiselta arktiselta tutkimusretkeltään pari viikkoa sitten. Polar 5 kävi pohjoisella napa-alueella mittaamassa muun muassa ilmakehän aerosoleja ja otsonia sekä merijään paksuutta. Retken alustavien tulosten mukaan uusi merijää on Beaufortinmerellä nyt noin 20-30 senttimetriä ohuempaa kuin kahtena edellisenä vuonna.

Vuonna 2009 yksivuotisen merijään keskipaksuus oli 1,7 metriä, viime vuonna 1,6 metriä, ja tänä vuonna vain noin 1,4 metriä. AWI:n tutkija Stefan Hendricks arvioi, että tämä ohut yksivuotinen jää ei kestä sulamatta ensi talveen saakka.

Polar 5 -tutkimuslentokone mittaamassa merijään paksuutta. Mittauslennossa 80-metrisen köyden päässä roikkuva EM-Bird -sensori tuotiin noin 15 metrin korkeudelle jään yläpinnasta. Neljä metriä pitkä EM-Bird erottuu kuvassa (heikohkosti) oikeanpuoleisen luminyppylän yllä. (Kuva: Stefan Hendricks, Alfred Wegener Institute)

AWI:n arktisesta tutkimusretkestä ja Beaufortinmeren jäätilanteesta uutisoi lyhyesti SciencePoles. Climate Progress kirjoitti jääaiheesta laajemmin.

Manner-Kanadan pohjoisrannikolla sijaitsevalla Mackenzien suistoalueella sattui paha myrskytulva vuonna 1999. Beaufortinmerellä puhaltanut myrskytuuli puski merivettä maalle jopa kolmenkymmenen kilometrin päähän rantaviivasta.

Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan kyseessä oli siellä ekologisilta vaikutuksiltaan pahin myrskytulva yli tuhanteen vuoteen.

Mereltä hyökynyt suolapitoinen vesi aiheutti dramaattisia muutoksia paikallisessa ekosysteemissä. Tutkimusalueella sijaitseva järvi ei ehtinyt vuosikymmenessä toipua biologisesti vielä lainkaan, ja maakasvillisuuskin oli yhä varsin muuttuneessa tilassa. Nämä asiat pääteltiin tutkimalla järven pohjasedimentin piilevälajistoa ja pensasmaisten leppien (Alnus viridis subsp. fruticosa) vuosirenkaita.

Järven piilevästössä myrskytulvaa seurasi silmiinpistävä siirtyminen makeanveden lajeista suolaisen veden lajeihin. Puolet tutkituista leppäpensaista oli kuollut vuoden kuluessa myrskytulvasta, ja vielä 37 prosenttia lisää oli kuollut viiden vuoden kuluessa. Maaperän suolapitoisuus oli hyvin korkea vielä kymmenen vuotta tulvan jälkeen.

Tutkijat varoittavat, että kun aallokkoa hillitsevä merijää hupenee, vuoden 1999 kaltaisia myrskytulvia voi sattua lisää ja ne voivat aiheuttaa arktisen rannikon ekosysteemeissä pitkäaikaisia, ehkä jopa palautumattomia muutoksia. Myrskytulvat uhkaavat luonnollisestikin myös rannikoiden ihmisasutusta.

Vuoden 1999 myrskytulvan tuhoaluetta Mackenziejoen suistossa. Suurin osa kuvassa näkyvästä kasvillisuudesta on kuollutta, väriltään punertavanruskeaa. (Kuva: Trevor Lantz, University of Victoria)

Myrskytulvatutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä. SciencePoles uutisoi siitä lyhyesti, NunatsiaqOnline yksityiskohtaisemmin. Eye on the Arcticin sivulla on kuunneltavissa noin seitsemän minuutin mittainen tutkijahaastattelu, joka syventää aihetta vielä lisää.

Atlantin virallinen hurrikaanikausi alkaa kuun vaihteessa eli noin viikon päästä. Viime vuoden kausi oli vilkas, ja keskimääräistä suurempaa hurrikaaniaktiivisuutta ennustetaan tällekin vuodelle.

Yhdysvaltain NOAA ennustaa, että Atlantilla muodostuu tällä kaudella todennäköisesti 12–18 trooppista myrskyä, jotka nimetään. Niistä 6–10 voimistuu hurrikaaniksi asti. Pennsylvanian valtionyliopisto (PSU) ennustaa, että nimettyjä myrskyjä olisi tulossa 12–20 kappaletta.

Nimen saavia myrskyjä muodostuu Atlantilla keskimäärin yksitoista yhden kauden aikana. Keskimäärin kuusi myrskyä kehittyy hurrikaaniksi. Tämän vuoden hurrikaanikaudelle odotetaan keskimääräistä korkeampia meriveden lämpötiloja, mikä on yksi niistä tekijöistä, jotka parhaillaan suosivat hurrikaaninmuodostusta.

Dr. Jeff Masters’ WunderBlog kirjoitti taustoittaen sekä NOAA:n että PSU:n hurrikaaniennusteista.

Hurrikaaneja odotellessa tornadokausi on jatkunut kerrassaan katastrofaalisena Yhdysvalloissa. Missourin Joplinissa 22.5. jyrännyt pyörremyrsky tappoi ainakin 116 ihmistä, ja siitä tuli näin tappavin yksittäinen tornado Yhdysvalloissa kuuteen vuosikymmeneen eli sinä aikana jolta tästä aiheesta on luotettavia tilastoja.

Joplinin tornado repi päällysteenkin irti kadusta ja teki muutenkin selvää jälkeä huomattavasta osasta tätä kaupunkia.

Tarjolla on taas tuoretta kirjoittelua siitä, miksi tämä on ollut niin paha tornadovuosi ja voidaanko tornadoja ennustaa: Dr. Jeff Masters’ WunderBlog, The Guardian, Nature News ja Knight Science Journalism Tracker. Lyhesti sanottuna: nämä ongelmat odottavat vielä ratkaisuaan.