Arvostelussa sarjakuva-albumi Minna & miehet.

Pohjois-Savon taidetoimikunta on koonnut kuusi sarjakuvantekijää piirtämään omat versionsa Minna Canthin (1844–1897) novelleista. Pentti Otsamon versio Kuolevasta lapsesta on pysäyttävä selkeydessään.

Jyrki Nissisen Köyhää kansaa on siirretty nyky-yhteiskuntaan, jota Nissinen muissakin sarjakuvissaan piirtää tarkasti. Nissinen tekee selväksi, että Canthin sanoma ei ole vanhentunut: vähäosaiset jäävät yhä mammonan jalkoihin.

Kuopiolainen kirjailija Minna Canth oli myös voimakas naisasianainen ja edelläkävijä. Sarjakuva-albumin otos miesten näkökulmista Canthiin on mielenkiintoisella tavalla erilainen – erilaisine tulkintoineen ja verrattuna omiin mielikuviini, joita on syntynyt novelleja lukiessa.

Jope Pitkänen tunnustaa rakkautensa kivipatsasta kohtaan ja antaa Canthille kännykän. Mietin, minkälaisen liikekannallepanon Canth saisikaan aikaan nykyisen digiajan apuvälineillä naisasian edistämiseksi ja vähävaraisten auttamiseksi.

Uskoisin, että valtavan. Canthissa on voimaa, sen albumin kuvittajamiehetkin ovat tajunneet.

Minna & miehet. Minna Canthia sarjakuvina. Asema 2010. 118 s. Neljä tähteä.

Hannele Huhtala