Woody Allen on jälleen kerran tehnyt elokuvan (s)eksistentiaalista ahdistusta potevasta ikäisestään herrasta.
Woody Allen on jälleen kerran tehnyt elokuvan (s)eksistentiaalista ahdistusta potevasta ikäisestään herrasta. Kukaan tuskin yllättyy siitä, että elokuvassa liikutaan New Yorkin älykköpiireissä. Uutena variaationa päähenkilö on tällä kertaa ylikyyninen ihmisvihaaja ja hänen muusansa on maalta kaupunkiin paennut ainakin 40 vuotta nuorempi sorea neito, jonkinlainen jo alkuun kesytetty versio Juurakon Huldasta. Muiden henkilöiden tehtävänä on lähinnä laventaa kuvaa konservatiivisen maalaisuuden ja vapaamielisen New Yorkin elämänarvojen kohtaamisesta.
Allen taitaa itseironian ja hauskan dialogin. Pinnan alla hän ei ole vähääkään ilkeä kenellekään, ei lopulta edes maalaisille. Hänen piirtämänsä kuva newyorkilaisesta elämänmenosta on lempeän suvaitsevainen ja hyväntuulinen. Allenin ihmiset ovat loppujen lopuksi rakastettavia heikkouksistaan huolimatta ja enimmäkseen juuri niiden takia.
Vaikka elokuvan pohjasäie on traaginen, Allen tekee hyvin genreuskollista puhekomediaa. Hänen ratkaisunsa elokuvan pääteeman – vanhenemisen vääjäämättömyys – kehittelyssä ovat vähemmän syvällisiä ja aika ponnettomia. Saadakseen elokuvansa avainihmisten kohtalot nätisti pakettiin hän joutuu jopa turvautumaan hätäratkaisulta maistuvaan deus ex machina -temppuun.
Elokuvan perusasetelma on jonkinlainen muunnelma Alan Jay Lernerin broadway-musikaalina (1958) ja George Cukorin elokuvana (1964) tunnetusta My Fair Ladystä. Samalla elokuvan naiivi perusviesti on myös velkaa Frank Capran sietämättömälle klassikolle It`s a Wonderful World (1946). Yhteyden jälkimmäiseen Allen hiukan kömpelösti elokuvansa sisällä tunnustaakin.
Woody Allen tekee paljon elokuvia. Joku voisi sanoa että liikaa. Ainakin tämän elokuvan motiivit lienevät enemmän terapeuttiset kuin taiteelliseen kunnianhimoon kytkeytyviä. Mutta mikäs siinä, ei tässä katsojaa silti halvalla laiteta. Näilläkin korteilla saa ihan viihdyttävän peli-illan aikaan.
Woody Allen: Whatever Works. Ensi ilta 23.10. Kolme tähteä.
Tuomas Rantanen
