Lukuaika: 2 minuuttia

Sateiden jälkeen

Intia kuivuu nopeasti. Silti vedenkulutusta aiotaan kasvattaa.

Delhissä satoi elokuussa poikkeuksellisen paljon, mutta pitkän aikavälin kehitys on julma. Vuoteen 2025 mennessä Intiassa ei henkilöä kohden vettä riitä enää tuhatta kuutiometriä vuodessa, mitä pidetään kriittisenä rajana.

Intian kaupungeista 175:ssä vedenjakelua on joka toinen päivä tai harvemmin ja 20 kaupungissa enintään joka viides päivä.

Järvien kaupunkina tunnetussa Bhopalissa, Madhya Pradeshin osavaltion pääkaupungissa, poliisi on joutunut ottamaan vedenjakelun valvontaansa. Vettä ei yksinkertaisesti riitä kaikille, ja väki menettää hermonsa.

Etenkin naisten elämä kiertyy veden hankinnan ympärille. On tavallista, että perheen menoista 15 prosenttia ja ylikin kuluu vedenhankintaan.

Vesi-intensiivisen paperi-, jalostus- ja kemianteollisuuden piirissä on alettu herätä siihen, että vedenkulutuksen rajoittaminen on välttämätöntä.

Maatalous vie jo nyt 90 prosenttia Intian makeasta vedestä. Vesi-intensiivisten kasvien, joihin lukeutuu muun muassa puuvilla, tuotannon ennustetaan nousevan 80 prosentilla vuodesta 2000 vuoteen 2050, mikä tarkoittaisi keinokastelun lisääntymistä 68,5 triljoonalla litralla jo vuoteen 2025 mennessä.

Yhtälö on mahdoton.

Intia on pääasiassa vesiniukkaa aluetta, joka saa vetensä huhtikuusta kesäkuuhun vuoristojäätiköiden vuodenaikojen mukaisesta sulamisesta tai kolmen kuukauden monsuunisateista syyskuuhun mennessä.

Intian trooppisen meteorologian instituutin entinen johtaja D. R. Sikka muistuttaa Diplomat-lehden haastattelussa syyskuussa 2010, että lähes kaikki sadevesi saadaan 3–4 kuukauden aikana, joten vettä hankitaan pumpuilla pohjavesistä.

Sikka varoittaa maatalouden kyltymättömästä veden tarpeesta ja viljelijöiden houkuttelemisesta siirtymään vesi-intensiivisten kasvien kuten riisin viljelyyn.

”Tutkijat voivat vain esittää huolensa vaarasta, jonka näemme ähestyvän”, Sikka toteaa.

”Suuriin muutoksiin tarvitaan tiukkaa poliittista tahtoa.”

Kansainvälisillä suuryrityksillä on mahdollisuus käyttää jättiporakaivoja. Yritykset selviävät vielä, kun paikalliset viljelijät ovat jo menettäneet toimeentulonsa.

Pohjavesiä on riistetty suuryritysten tarpeisiin 1970-luvun Vihreästä vallankumouksesta alkaen.

Viime kesän tulvat Pakistanissa olivat osittain jäätiköiden sulamisesta johtuva ilmiö, toisin sanoen fossiilisten polttoaineiden käytön seurausta.

Sulaminen käy yksiin muun muassa UNEP:n Global Outlook for Ice and Snow -raportin ennusteen kanssa. Sen mukaan Tiibetin ylängön ja sitä ympäröivien vuorien jäätiköiltä alkunsa saavien jokien virtaama vähenee ilmastonmuutoksen edetessä.

Globaalista näkökulmasta suuret muutokset edellyttävät myös ymmärrystä, että maailmanlaajuiseksi muuttuneen kaupan myötä Intian – ja kaikkien muiden tuotantoalueiden – vesiä käytetään ympäri maailmaa. Globaalin talouden kautta Intian huoli koskee koko maailmaa.

Artikkelin pitkä versio Fifissä.

Lähteenä käytetty Diplomat-lehden artikkeli Intian vesikatastrofista, India’s Water Nightmare, löytyy lehden sivuilta the-diplomat.com

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

www.waterfootprint.org

Olli-Pekka Haavisto

  • 5.10.2010